Arkisto

Kuvituskuva: Nainen halaa vanhempaa naista ulkona.

Muisti-lehti

Arkisto

Maistiaiset uusimmasta Muisti-lehdestä sekä lehden tarkemmat tiedot löytyvät täältä

4/22

Pääkirjoitus: On aika nostaa esiin muistisairaiden ihmisten ja heidän perheidensä ääni

Muistiystävällistä asumista
Vaikka tehostettu palveluasuminen on joskus tarpeen, monen muistisairaan ihmisen kohdalla se on liian raskas asumismuoto, joka ei tue jäljellä olevaa toimintakykyä.  Aalto-yliopiston vetämässä projektissa tutkittiin, miten asuinympäristön suunnittelussa pienilläkin keinoilla saadaan aikaan muistiystävällisiä ratkaisuja.

Asumiseen on saatavilla monenlaista tukea
Jos asuminen kotona on hankaloitunut esimerkiksi muistisairauden takia, niin ainoa ratkaisu ei suinkaan ole pois muuttaminen.

Isän ja äidin muistina
Isänsä ja äitinsä Alzheimerin taudista kirjat kirjoittanut Hanna Jensen toivoo, että pitkälle edennyttä muistisairautta sairastaville löytyisi hoitopaikka nykyistä helpommin.

3/22

Pääkirjoitus: Muistisairas ihminen tarvitsee toimintaa ja kuntoutusta

Omat voimavarat käyttöön vapaaehtoisena

Muistisairausdiagnoosin jälkeen alkanut toiminta vapaaehtoisena on antanut Jouko Alholle mahdollisuuden hyödyntää työuralla opittuja tietoja ja taitoja. Yhdistykseltä saatu tuki on auttanut tarttumaan moneen monipuoliseen vapaaehtoistehtävään. 

Uutta lääkettä Alzheimerin taudin hoitoon pitää vielä odottaa

Vaikka lääkeaineiden tutkimusta tehdään paljon, uusia lääkkeitä Alzheimerin tautiin ei ole Suomessa tullut yli viiteentoista vuoteen. Sellaista ei ole myöskään aivan nurkan takana, kertoo professori Juha Rinne. 

Edunvalvontavaltuutuksen myönteinen mielikuva ei muutu teoiksi

Suomalaisista 85 prosenttia suhtautuu edunvalvontavaltuutukseen myönteisesti. Tämä ei kuitenkaan johda valtuutuksen tekemiseen, sillä Digi- ja väestötietoviraston teettämän kyselyssä vain 15 prosenttia vastaajista oli tehnyt edunvalvontavaltuutuksen.

2/22

Pääkirjoitus: Inhimillinen elämä

Vapaaehtoisuus on tärkeä osa vapaa-aikaa

Kouvolalainen Hanna Nurmi on toiminut vapaaehtoisena Muisti-KaVeRina jo usean vuoden ajan. Ystävyys omien muistikavereiden kanssa tuo paljon iloa elämään.

Järjestöillä on paljon annettavaa hyvinvointialueille

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on käynnissä, ja sen seurauksena myös järjestöjen on vakiinnutettava oma paikkansa uusilla hyvinvointialueilla.

Omista kokemuksista sarjaksi

Muistisairaan äitinsä omaishoitajana toiminut käsikirjoittaja Tatiana Elf kirjoitti kokemuksistaan sarjan. Kultakala-sarjan avulla hän haluaa vähentää muistisairauksiin liittyvää häpeää ja tarjota vertaistukea muille samassa tilanteessa oleville.

1/22

Pääkirjoitus: Aivosairaudet tarvitsevat oman ohjelmansa

Voimaa vanhuuteen ruoasta

Hyvä ruoka, parempi mieli. Kunnon ravitsemus tekee hyvää myös aivoille ja toimintakyvylle – iäkkäälle tärkeille asioille. Senioreilla on syystäkin omat ruokasuosituksensa.

Taiteen ja kulttuurin kosketus arjessa

Kulttuurin ja taiteen vaikutuksia aivoterveyteen on tutkittu paljon. Tiedetäänkin, että itselle mielekkään kulttuurin ja taiteen harrastaminen on hyväksi aivoterveydelle.

Kohti entistä muistiystävällisempää Suomea

Muistiliiton puheenjohtajana vuoden alussa aloittanut Jenni Kulmala näkee Muistiliiton tulevaisuudessakin vahvana yhteiskunnallisena vaikuttajana ja asenteiden muokkaajana. 

4/21

Pääkirjoitus: Aluevaalit ovat hyvinvointivaalit -vaikuta äänestämällä!

Äänestäminen aluevaaleissa kannattaa

Tammikuun aluevaaleissa valitaan päättäjät hyvinvointialueille, jotka vastaavat jatkossa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista. On tärkeää valita alueille muistiystävälliset päättäjät.

Vammaispalvelut kuuluisivat muistisairaille ihmisille

Merja Mäkisalo-Ropponen on nostanut muistisairaiden ihmisten oikeuksia esiin jo kymmenen vuoden ajan Muistiliiton puheenjohtajana ja kansanedustajana. Monessa asiassa on menty eteenpäin, mutta ratkottavaa riittää yhä.

"Pappa on esimerkki siitä, että muistisairautta ei tarvitse hävetä"

Lotan ja papan koronalaulut ovat ilahduttaneet suomalaisia koronapandemian aikana. Laulujen lisäksi Lotta ja Jorma Saahko ovat kertoneet elämästään avoimesti sosiaalisessa mediassa. Kun Jormalla todettiin muistisairaus, ei sitä haluttu salata.

3/21

Pääkirjoitus: Muistiaktiivin tervehdys

Saamme sen mitä annamme: Läsnäolo hoivakodeissa

Taina Semi on valmentanut hoitajia kohtaamaan muistisairaita ihmisiä kymmenen vuotta. Hänestä tärkeintä hoivatyössä on kysyä, miten ihminen tahtoisi itseänsä hoivattavan. 

Ystävyys kantaa

Yhdessä eletyt hetket ja monenkirjavat muistot hitsaavat ystävät yhteen. Vuosikymmeniä jatkunut ihmissuhde ei pääty ystävän sairastumiseen. Tervehdyskäynti muistisairaan ystävän luona on arvaamattoman tärkeää.

Vertaisen auttaminen tuo hyvän mielen

Kajaanilainen Mirja Väyrynen toimi Muistiliiton Vertaislinjan päivystäjänä kymmenen vuotta ja auttoi monia omaishoitajia arjen haasteissa.

Mukana etäyhteyksin

Muistisairausdiagnoosin saanut Simo lähti heti mukaan paikallisen muistiyhdistyksen vertaisryhmään. Koronatilanteen vuoksi ryhmä on kokoontunut verkossa.

2/21

Pääkirjoitus: Yhden pojan nimi 

Äänikirjat avaavat uuden maailman lukemiseen

Äänikirjojen kautta kirjat ovat myös kaikkien heidän saatavilla, joilla on näkemisen vaikeuksia ja haasteita lukemisessa. Mikkeliläiselle Marketta Evolalle äänikirjat mahdollistivat paluun hänelle tärkeän harrastuksen pariin. 

Idea ammattilaisten tukemisesta pandemian keskellä palkittiin

FinnHELP-keskustelupalvelu tarjoaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille keskusteluapua ja tukea jaksamiseen pandemian keskellä. Palvelua kehittämässä olleelle sairaanhoitaja Inka Häkkiselle myönnettiin Suomen Queen Silvia Nursing Award -stipendi joulukuussa.

Äidin sairaus antoi tyttärelle paljon

Entäpä, jos omaisen muistisairaus ei olekaan traagista? Entä jos se onkin kaunista? kysyy näyttelijä, käsikirjoittaja Inka Kallén. Hänen äitinsä sairasti Alzheimerin tautia 15 vuotta.

1/21

Pääkirjoitus: Muistiliiton toiminnanjohtaja Katariina Suomu

Työelämä haastaa aivoja

Työelämän kiire, keskeytykset ja teknologia haastavat aivoja.
Aivot tarvitsevat kuitenkin suotuisat olosuhteet, jotta työskentely olisi tehokasta ja tuloksellista.

Muistisairaat muistissa

Helsingin kaupunki pitää huolta muistisairaista asukkaistaan yhteistyössä
monien muiden toimijoiden kanssa. Järjestöjen rooli on aivan keskeinen nyt ja mahdollisen soteuudistuksen jälkeenkin.

Hyvää elämää muistiystävällisessä kunnassa

Kuntavaaleissa Muistiliiton tavoite on muistiystävällinen kunta, jossa muistisairautta sairastava ja hänen läheisensä elävät hyvää arkea. Muistiystävällinen kunta tarjoaa mahdollisuuksia myös yhdenvertaiseen osallistumiseen.

4/20

Pääkirjoitus: Muistiliiton toiminnanjohtaja Katariina Suomu

Muistiystävällinen taloyhtiö kantaa huolta asukkaistaan

Hyvää mieltä vapaaehtoistoiminnasta

Sosiaalinen kuolema yleistyy poikkeusoloissa

3/20

  • Pääkirjoitus: Mauri Laine, valtakunnallisten Muistiaktiivien jäsen

2/20

1/20