Maistiaiset uusimmasta Muisti-lehdestä sekä lehden tarkemmat tiedot löytyvät täältä.
3/23
Pääkirjoitus: Energiaa ja iloa naisten ryhmästä
Tutkittu tieto on kaiken a ja o
Tutkimus on antanut vastauksia moniin muistisairauksia koskeviin kysymyksiin. Neurologian professori Anne Remeksen tutkimusryhmä pystyi osoittamaan, miten tietyt perintötekijät vaikuttavat otsa-ohimolohkorappeuman syntyyn.
Diagnoosi muistisairaudesta vaatii tarkat tutkimukset
Muistisairautta epäillessä tutkimuksia toteutetaan niin perusterveydenhuollossa kuin erikoissairaanhoidossakin. Oikean diagnoosin löytyminen on tärkeää, sillä sen jälkeen päästään aloittamaan sairauden hoito ja kuntoutus.
Koulutus vaikuttaa muistitestin tulkintaan
Koulutus parantaa muistitestissä suoriutumista. Pidempään koulua käyneet tarvitsevatkin testin tulkintaan omat raja-arvonsa.
2/23
Pääkirjoitus: Muistisairaus koskettaa koko perhettä
Turvallisuutta osallisuuden avulla
Suomen tavoitteena on olla vuonna 2026 potilas- ja asiakasturvallisuuden mallimaa. Tavoitteeseen pyritään esimerkiksi lisäämällä asiakkaiden, potilaiden ja heidän läheistensä osallisuutta.
Kaksi vuosikymmentä muistityötä
Muistiliiton järjestöjohtaja Anna Tamminen on työvuosiensa aikana nähnyt muutoksen niin muistiyhdistysten toiminnassa kuin asenteissa muistisairauksia kohtaan.
Ehdotus omaishoidon uusista kriteereistä lisäisi yhdenvertaisuutta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ehdotus yhtenäistäisi omaishoidon tuen myöntämisperusteet ja palkkiot koko maassa.
1/23
Pääkirjoitus: Yhteiskuntamme tulee varautua kasvavaan palveluiden tarpeeseen
Suomalainen tutkimus vie tietoa aivoterveydestä maailmalle
Suomalainen FINGER-tutkimus osoitti ensimmäisenä maailmassa, että muistisairauksien riskiin voi vaikuttaa elintavoilla. Nyt tutkimuksessa kehitetty toimintamalli leviää eri puolille maailmaa.
Vaikuttamisen paikkoja
Vaikuttamistyön moniottelija Panu Laturi peräänkuuluttaa järjestöjen parempaa näkyvyyttä yhteiskunnassa. Selkeä, yleisesti kiinnostava viesti on avain myös vaalivaikuttamisessa. Muistisairaita ja heidän läheisiään Laturi kannustaa vaaliuurnille.
Huijauksia rakkauden varjolla
Finanssialan selvityksen mukaan suomalaiset menettivät dokumentti- ja rakkaushuijauksissa 3,8 miljoonaa euroa vuoden 2022 tammi-kesäkuussa. Rakkaushuijauksien yleistyminen näkyy myös Rikosuhripäivystyksessä.
4/22
Pääkirjoitus: On aika nostaa esiin muistisairaiden ihmisten ja heidän perheidensä ääni
Muistiystävällistä asumista
Vaikka tehostettu palveluasuminen on joskus tarpeen, monen muistisairaan ihmisen kohdalla se on liian raskas asumismuoto, joka ei tue jäljellä olevaa toimintakykyä. Aalto-yliopiston vetämässä projektissa tutkittiin, miten asuinympäristön suunnittelussa pienilläkin keinoilla saadaan aikaan muistiystävällisiä ratkaisuja.
Asumiseen on saatavilla monenlaista tukea
Jos asuminen kotona on hankaloitunut esimerkiksi muistisairauden takia, niin ainoa ratkaisu ei suinkaan ole pois muuttaminen.
Isän ja äidin muistina
Isänsä ja äitinsä Alzheimerin taudista kirjat kirjoittanut Hanna Jensen toivoo, että pitkälle edennyttä muistisairautta sairastaville löytyisi hoitopaikka nykyistä helpommin.
3/22
Pääkirjoitus: Muistisairas ihminen tarvitsee toimintaa ja kuntoutusta
Omat voimavarat käyttöön vapaaehtoisena
Muistisairausdiagnoosin jälkeen alkanut toiminta vapaaehtoisena on antanut Jouko Alholle mahdollisuuden hyödyntää työuralla opittuja tietoja ja taitoja. Yhdistykseltä saatu tuki on auttanut tarttumaan moneen monipuoliseen vapaaehtoistehtävään.
Uutta lääkettä Alzheimerin taudin hoitoon pitää vielä odottaa
Vaikka lääkeaineiden tutkimusta tehdään paljon, uusia lääkkeitä Alzheimerin tautiin ei ole Suomessa tullut yli viiteentoista vuoteen. Sellaista ei ole myöskään aivan nurkan takana, kertoo professori Juha Rinne.
Edunvalvontavaltuutuksen myönteinen mielikuva ei muutu teoiksi
Suomalaisista 85 prosenttia suhtautuu edunvalvontavaltuutukseen myönteisesti. Tämä ei kuitenkaan johda valtuutuksen tekemiseen, sillä Digi- ja väestötietoviraston teettämän kyselyssä vain 15 prosenttia vastaajista oli tehnyt edunvalvontavaltuutuksen.
2/22
Pääkirjoitus: Inhimillinen elämä
Vapaaehtoisuus on tärkeä osa vapaa-aikaa
Kouvolalainen Hanna Nurmi on toiminut vapaaehtoisena Muisti-KaVeRina jo usean vuoden ajan. Ystävyys omien muistikavereiden kanssa tuo paljon iloa elämään.
Järjestöillä on paljon annettavaa hyvinvointialueille
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on käynnissä, ja sen seurauksena myös järjestöjen on vakiinnutettava oma paikkansa uusilla hyvinvointialueilla.
Muistisairaan äitinsä omaishoitajana toiminut käsikirjoittaja Tatiana Elf kirjoitti kokemuksistaan sarjan. Kultakala-sarjan avulla hän haluaa vähentää muistisairauksiin liittyvää häpeää ja tarjota vertaistukea muille samassa tilanteessa oleville.
1/22
Pääkirjoitus: Aivosairaudet tarvitsevat oman ohjelmansa
Hyvä ruoka, parempi mieli. Kunnon ravitsemus tekee hyvää myös aivoille ja toimintakyvylle – iäkkäälle tärkeille asioille. Senioreilla on syystäkin omat ruokasuosituksensa.
Taiteen ja kulttuurin kosketus arjessa
Kulttuurin ja taiteen vaikutuksia aivoterveyteen on tutkittu paljon. Tiedetäänkin, että itselle mielekkään kulttuurin ja taiteen harrastaminen on hyväksi aivoterveydelle.
Kohti entistä muistiystävällisempää Suomea
Muistiliiton puheenjohtajana vuoden alussa aloittanut Jenni Kulmala näkee Muistiliiton tulevaisuudessakin vahvana yhteiskunnallisena vaikuttajana ja asenteiden muokkaajana.
4/21
Pääkirjoitus: Aluevaalit ovat hyvinvointivaalit -vaikuta äänestämällä!
Äänestäminen aluevaaleissa kannattaa
Tammikuun aluevaaleissa valitaan päättäjät hyvinvointialueille, jotka vastaavat jatkossa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista. On tärkeää valita alueille muistiystävälliset päättäjät.
Vammaispalvelut kuuluisivat muistisairaille ihmisille
Merja Mäkisalo-Ropponen on nostanut muistisairaiden ihmisten oikeuksia esiin jo kymmenen vuoden ajan Muistiliiton puheenjohtajana ja kansanedustajana. Monessa asiassa on menty eteenpäin, mutta ratkottavaa riittää yhä.
"Pappa on esimerkki siitä, että muistisairautta ei tarvitse hävetä"
Lotan ja papan koronalaulut ovat ilahduttaneet suomalaisia koronapandemian aikana. Laulujen lisäksi Lotta ja Jorma Saahko ovat kertoneet elämästään avoimesti sosiaalisessa mediassa. Kun Jormalla todettiin muistisairaus, ei sitä haluttu salata.
3/21
Pääkirjoitus: Muistiaktiivin tervehdys
Saamme sen mitä annamme: Läsnäolo hoivakodeissa
Taina Semi on valmentanut hoitajia kohtaamaan muistisairaita ihmisiä kymmenen vuotta. Hänestä tärkeintä hoivatyössä on kysyä, miten ihminen tahtoisi itseänsä hoivattavan.
Yhdessä eletyt hetket ja monenkirjavat muistot hitsaavat ystävät yhteen. Vuosikymmeniä jatkunut ihmissuhde ei pääty ystävän sairastumiseen. Tervehdyskäynti muistisairaan ystävän luona on arvaamattoman tärkeää.
Vertaisen auttaminen tuo hyvän mielen
Kajaanilainen Mirja Väyrynen toimi Muistiliiton Vertaislinjan päivystäjänä kymmenen vuotta ja auttoi monia omaishoitajia arjen haasteissa.
Muistisairausdiagnoosin saanut Simo lähti heti mukaan paikallisen muistiyhdistyksen vertaisryhmään. Koronatilanteen vuoksi ryhmä on kokoontunut verkossa.
2/21
Pääkirjoitus: Yhden pojan nimi
Äänikirjat avaavat uuden maailman lukemiseen
Äänikirjojen kautta kirjat ovat myös kaikkien heidän saatavilla, joilla on näkemisen vaikeuksia ja haasteita lukemisessa. Mikkeliläiselle Marketta Evolalle äänikirjat mahdollistivat paluun hänelle tärkeän harrastuksen pariin.
Idea ammattilaisten tukemisesta pandemian keskellä palkittiin
FinnHELP-keskustelupalvelu tarjoaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille keskusteluapua ja tukea jaksamiseen pandemian keskellä. Palvelua kehittämässä olleelle sairaanhoitaja Inka Häkkiselle myönnettiin Suomen Queen Silvia Nursing Award -stipendi joulukuussa.
Äidin sairaus antoi tyttärelle paljon
Entäpä, jos omaisen muistisairaus ei olekaan traagista? Entä jos se onkin kaunista? kysyy näyttelijä, käsikirjoittaja Inka Kallén. Hänen äitinsä sairasti Alzheimerin tautia 15 vuotta.
1/21
Pääkirjoitus: Muistiliiton toiminnanjohtaja Katariina Suomu
Työelämän kiire, keskeytykset ja teknologia haastavat aivoja.
Aivot tarvitsevat kuitenkin suotuisat olosuhteet, jotta työskentely olisi tehokasta ja tuloksellista.
Helsingin kaupunki pitää huolta muistisairaista asukkaistaan yhteistyössä
monien muiden toimijoiden kanssa. Järjestöjen rooli on aivan keskeinen nyt ja mahdollisen soteuudistuksen jälkeenkin.
Hyvää elämää muistiystävällisessä kunnassa
Kuntavaaleissa Muistiliiton tavoite on muistiystävällinen kunta, jossa muistisairautta sairastava ja hänen läheisensä elävät hyvää arkea. Muistiystävällinen kunta tarjoaa mahdollisuuksia myös yhdenvertaiseen osallistumiseen.
4/20
Pääkirjoitus: Muistiliiton toiminnanjohtaja Katariina Suomu
Muistiystävällinen taloyhtiö kantaa huolta asukkaistaan
Hyvää mieltä vapaaehtoistoiminnasta
Sosiaalinen kuolema yleistyy poikkeusoloissa
3/20
- Pääkirjoitus: Mauri Laine, valtakunnallisten Muistiaktiivien jäsen
- Muistisairaiden ja läheisen ääni kuuluviin kokemustoimijoiden kautta ja kokemustoimijan kirjoitus: Pimeää ja valoa
2/20
- Pääkirjoitus: Toiminnanjohtaja Katariina Suomu
- Tietoa työikäisten muistisairauksista tarvitaan enemmän: Työikäisten muistisairauksien diagnosoinnissa on vielä haasteita
- Muistiasia on kaikkien asia: Miten lapset ja nuoret suhtautuvat muistiin ja muistisairauksiin?
- Muistisairaus ilman muistioireita: Otsa-ohimolohkorappeumasta johtuvat muistisairaudet ovat Alzheimerin taudin jälkeen yleisimpiä työikäisten muistisairauksia
1/20
- Pääkirjoitus: Sari Sarkomaa
- Pieniä päivittäisiä tekoja: Mielen hyvinvointi on hyvä arjen perusta ja sitä voi vahvistaa pienillä päivittäisillä teoilla ja valinnoilla
- Teeskennelty tehokkuus kuormittaa aivoja: Aivotutkijat ovat huolissaan multitaskauksesta. Monen asian tekeminen yhtä aikaa on tehnyt ihmisistä lyhytjänteisiä.
- Yhtä perhettä: Musiikkipedagogi Minna Lamppu johtaa lahtelaista Muistilangat-kuoroa, jossa laulavat muistisairaat ihmiset ja heidän läheisensä.
