Muisti-lehti
Arkisto
Maistiaiset uusimmasta Muisti-lehdestä sekä lehden tarkemmat tiedot löytyvät täältä. Uusimmat artikkelit voit myös kuunnella.
2/22
Pääkirjoitus: Inhimillinen elämä
Vapaaehtoisuus on tärkeä osa vapaa-aikaa
Kouvolalainen Hanna Nurmi on toiminut vapaaehtoisena Muisti-KaVeRina jo usean vuoden ajan. Ystävyys omien muistikavereiden kanssa tuo paljon iloa elämään.
Järjestöillä on paljon annettavaa hyvinvointialueille
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on käynnissä, ja sen seurauksena myös järjestöjen on vakiinnutettava oma paikkansa uusilla hyvinvointialueilla.
Muistisairaan äitinsä omaishoitajana toiminut käsikirjoittaja Tatiana Elf kirjoitti kokemuksistaan sarjan. Kultakala-sarjan avulla hän haluaa vähentää muistisairauksiin liittyvää häpeää ja tarjota vertaistukea muille samassa tilanteessa oleville.
1/22
Pääkirjoitus: Aivosairaudet tarvitsevat oman ohjelmansa
Hyvä ruoka, parempi mieli. Kunnon ravitsemus tekee hyvää myös aivoille ja toimintakyvylle – iäkkäälle tärkeille asioille. Senioreilla on syystäkin omat ruokasuosituksensa.
Taiteen ja kulttuurin kosketus arjessa
Kulttuurin ja taiteen vaikutuksia aivoterveyteen on tutkittu paljon. Tiedetäänkin, että itselle mielekkään kulttuurin ja taiteen harrastaminen on hyväksi aivoterveydelle.
Kohti entistä muistiystävällisempää Suomea
Muistiliiton puheenjohtajana vuoden alussa aloittanut Jenni Kulmala näkee Muistiliiton tulevaisuudessakin vahvana yhteiskunnallisena vaikuttajana ja asenteiden muokkaajana.
4/21
Pääkirjoitus: Aluevaalit ovat hyvinvointivaalit -vaikuta äänestämällä!
Äänestäminen aluevaaleissa kannattaa
Tammikuun aluevaaleissa valitaan päättäjät hyvinvointialueille, jotka vastaavat jatkossa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista. On tärkeää valita alueille muistiystävälliset päättäjät.
Vammaispalvelut kuuluisivat muistisairaille ihmisille
Merja Mäkisalo-Ropponen on nostanut muistisairaiden ihmisten oikeuksia esiin jo kymmenen vuoden ajan Muistiliiton puheenjohtajana ja kansanedustajana. Monessa asiassa on menty eteenpäin, mutta ratkottavaa riittää yhä.
"Pappa on esimerkki siitä, että muistisairautta ei tarvitse hävetä"
Lotan ja papan koronalaulut ovat ilahduttaneet suomalaisia koronapandemian aikana. Laulujen lisäksi Lotta ja Jorma Saahko ovat kertoneet elämästään avoimesti sosiaalisessa mediassa. Kun Jormalla todettiin muistisairaus, ei sitä haluttu salata.
3/21
Pääkirjoitus: Muistiaktiivin tervehdys
Saamme sen mitä annamme: Läsnäolo hoivakodeissa
Taina Semi on valmentanut hoitajia kohtaamaan muistisairaita ihmisiä kymmenen vuotta. Hänestä tärkeintä hoivatyössä on kysyä, miten ihminen tahtoisi itseänsä hoivattavan.
Yhdessä eletyt hetket ja monenkirjavat muistot hitsaavat ystävät yhteen. Vuosikymmeniä jatkunut ihmissuhde ei pääty ystävän sairastumiseen. Tervehdyskäynti muistisairaan ystävän luona on arvaamattoman tärkeää.
Vertaisen auttaminen tuo hyvän mielen
Kajaanilainen Mirja Väyrynen toimi Muistiliiton Vertaislinjan päivystäjänä kymmenen vuotta ja auttoi monia omaishoitajia arjen haasteissa.
Muistisairausdiagnoosin saanut Simo lähti heti mukaan paikallisen muistiyhdistyksen vertaisryhmään. Koronatilanteen vuoksi ryhmä on kokoontunut verkossa.
2/21
Pääkirjoitus: Yhden pojan nimi
Äänikirjat avaavat uuden maailman lukemiseen
Äänikirjojen kautta kirjat ovat myös kaikkien heidän saatavilla, joilla on näkemisen vaikeuksia ja haasteita lukemisessa. Mikkeliläiselle Marketta Evolalle äänikirjat mahdollistivat paluun hänelle tärkeän harrastuksen pariin.
Idea ammattilaisten tukemisesta pandemian keskellä palkittiin
FinnHELP-keskustelupalvelu tarjoaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille keskusteluapua ja tukea jaksamiseen pandemian keskellä. Palvelua kehittämässä olleelle sairaanhoitaja Inka Häkkiselle myönnettiin Suomen Queen Silvia Nursing Award -stipendi joulukuussa.
Äidin sairaus antoi tyttärelle paljon
Entäpä, jos omaisen muistisairaus ei olekaan traagista? Entä jos se onkin kaunista? kysyy näyttelijä, käsikirjoittaja Inka Kallén. Hänen äitinsä sairasti Alzheimerin tautia 15 vuotta.
1/21
Pääkirjoitus: Muistiliiton toiminnanjohtaja Katariina Suomu
Työelämän kiire, keskeytykset ja teknologia haastavat aivoja.
Aivot tarvitsevat kuitenkin suotuisat olosuhteet, jotta työskentely olisi tehokasta ja tuloksellista.
Helsingin kaupunki pitää huolta muistisairaista asukkaistaan yhteistyössä
monien muiden toimijoiden kanssa. Järjestöjen rooli on aivan keskeinen nyt ja mahdollisen soteuudistuksen jälkeenkin.
Hyvää elämää muistiystävällisessä kunnassa
Kuntavaaleissa Muistiliiton tavoite on muistiystävällinen kunta, jossa muistisairautta sairastava ja hänen läheisensä elävät hyvää arkea. Muistiystävällinen kunta tarjoaa mahdollisuuksia myös yhdenvertaiseen osallistumiseen.
4/20
Pääkirjoitus: Muistiliiton toiminnanjohtaja Katariina Suomu
Muistiystävällinen taloyhtiö kantaa huolta asukkaistaan
Hyvää mieltä vapaaehtoistoiminnasta
Sosiaalinen kuolema yleistyy poikkeusoloissa
3/20
- Pääkirjoitus: Mauri Laine, valtakunnallisten Muistiaktiivien jäsen
- Muistisairaiden ja läheisen ääni kuuluviin kokemustoimijoiden kautta ja kokemustoimijan kirjoitus: Pimeää ja valoa
2/20
- Pääkirjoitus: Toiminnanjohtaja Katariina Suomu
- Tietoa työikäisten muistisairauksista tarvitaan enemmän: Työikäisten muistisairauksien diagnosoinnissa on vielä haasteita
- Muistiasia on kaikkien asia: Miten lapset ja nuoret suhtautuvat muistiin ja muistisairauksiin?
- Muistisairaus ilman muistioireita: Otsa-ohimolohkorappeumasta johtuvat muistisairaudet ovat Alzheimerin taudin jälkeen yleisimpiä työikäisten muistisairauksia
1/20
- Pääkirjoitus: Sari Sarkomaa
- Pieniä päivittäisiä tekoja: Mielen hyvinvointi on hyvä arjen perusta ja sitä voi vahvistaa pienillä päivittäisillä teoilla ja valinnoilla
- Teeskennelty tehokkuus kuormittaa aivoja: Aivotutkijat ovat huolissaan multitaskauksesta. Monen asian tekeminen yhtä aikaa on tehnyt ihmisistä lyhytjänteisiä.
- Yhtä perhettä: Musiikkipedagogi Minna Lamppu johtaa lahtelaista Muistilangat-kuoroa, jossa laulavat muistisairaat ihmiset ja heidän läheisensä.
