Suomessa järjestetään monipuolista päivätoimintaa. Se on tärkeää sekä muistisairauteen sairastuneille että heidän läheisilleen, selviää Muistiliiton ja Hoitotyön tutkimussäätiön toteuttamasta selvityksestä.
Päivätoiminnan toteutumisesta Suomessa on toistaiseksi ollut hyvin hajanainen kuva. Muistiliiton ja Hoitotyön tutkimussäätiön toteuttama selvitys ”Muistisairautta sairastavien päivätoiminta Suomessa” kuvaa päivätoiminnan nykytilannetta muun muassa tutkimuskirjallisuuden sekä ammattilaisten ja muistisairautta sairastavien ja heidän läheistensä haastatteluiden kautta.
Muistisairaille ihmisille ja heidän läheisilleen päivätoiminta on todella tärkeää. Selvitykseen haastatellut kertovat, että päivätoiminta on merkittävä hetki heidän arjessaan.
– Se tuo rikkautta ja sosiaalisia suhteita elämään, ja antaa jotain, mitä odottaa, kertoo vanhempi tutkija Lotta Hamari Hoitotyön tutkimussäätiöstä.
– Moni sanoi, että päivätoimintaa ei jätetä väliin mistään hinnasta.
Järjestäjänä julkinen toimija
Selvityksessä tutkittiin internetlähteiden avulla sitä, paljonko päivätoimintaa Suomessa järjestetään. Tiedonlähteitä olivat kuntien ja hyvinvointialueiden internetsivut ja Suomi.fi-sivusto. Selvityksen mukaan 234 kunnassa on päivätoimintaa.
– On kuitenkin huomioitava, että tietojen keräyksen aikana hyvinvointialueet olivat aloittamassa. Kaikki tiedot eivät välttämättä olleet tuolloin ajan tasalla, Hamari kertoo.
Suurimmassa osassa kunnista päivätoimintaa järjesti julkinen toimija.
Tarkemmin päivätoiminnan tilannetta kartoitettiin sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöille suunnattujen kyselyiden ja haastatteluiden avulla. Vastaajat ja haastatellut ovat sosiaali- ja terveysalalla työskenteleviä ammattihenkilöitä, jotka käyttävät päätäntävaltaa muistisairaiden päivätoiminnan järjestämiseen liittyen tai järjestävät tai ohjaavat päivätoimintaa.
Kyselyyn valittiin satunnaisotannalla 17 kuntaa Suomessa. Mukana oli pieniä, keskisuuria ja suuria kuntia.
– Kyselyn mukaan päivätoimintaa järjestetään yleisesti ikääntyneille ja mukaan pääsi hakemukseen perusteella, Hamari sanoo.
–Vain kaksi kuntaa kertoi, että päivätoimintaa on myös nuoremmille muistisairaille.
Päivätoimintaryhmien toteutustavat vaihtelivat yhdestä kerran viikossa tapahtuvasta yhteisestä ryhmästä useampiin eri kohderyhmille suunnattuihin ryhmiin, kuten nais-, mies- ja sekaryhmiin sekä varhaisessa vaiheessa tai työikäisenä muistisairauteen sairastuneiden ryhmään.
Kriteerit vaihtelevat
Kriteerit päivätoimintaan osallistumiselle vaihtelivat kunnittain.
– Puoltavina seikkoina mainittiin esimerkiksi yksinasuminen, sosiaalisten suhteiden väheneminen, masennus tai huoli iäkkään selviämisestä, Hamari kertoo.
– Mielenkiintoista oli se, että kotihoito oli sekä puoltava tekijä että este päivätoiminnalle.
Kriteerinä päivätoimintaan osallistumiselle kyselyssä mainittiin kyky osallistua tai sopeutua ryhmämuotoiseen toimintaan. Lisäksi mainittiin asiakkaan oma halu osallistua päivätoimintaan. Päivätoimintaa järjestetään hyvinvointikeskuksessa, muistikuntoutuksen tiloissa, ikääntyneiden palvelukeskuksessa, päivätoimintakeskuksessa tai siihen oli osoitettu jokin muu tila. Kyselyllä haluttiin kartoittaa myös päivätoiminnan sisältöä, mistä saatiin kattava kuva.
– Suomessa järjestetään monipuolista päivätoimintaa, Hamari kertoo.
– Eniten vaihtelua liittyi ulkoiluun.
Osassa paikoista on mahdollista ulkoilla omassa pihassa, jossain ei ollut mahdollisuutta ulkoiluun niin usein.
Muutoksia pandemian myötä
Korona-aika toi päivätoimintaan sekä hyviä että huonoja muutoksia.
– Kun päivätoiminta oli kokonaan suljettuna, osa asiakkaista ei enää palannut. Myös muistisairaiden ja läheisten haastatteluissa tuli esiin, että koronapandemia oli vaikeaa aikaa, Hamari kertoo.
– Toisaalta päivätoiminnassa otettiin pandemian myötä uusia käytäntöjä käyttöön.
Etäpäivätoiminta on jäänyt osassa alueista käyttöön lisäpalveluna, osa selvittelee vielä sen mahdollisuuksia.
Ammattilaisten haastatteluissa nousi esiin myös kuljetuksen merkitys.
– Jollain alueilla kuljetus päivätoimintaan on lakkautettu kustannussyistä ja se herätti pohdintaa siitä, onko kaikilla enää mahdollisuus osallistua päivätoimintaan.
Ammattilaisten haastatteluissa resurssit puhuttivat paljon. Vastaajilta kysyttiin, miten he kokivat päivätoiminnan riittävän nykyisellään. Joissakin kunnissa jonot päivätoimintaan olivat pitkät.
– Päivätoiminnan tärkeys tunnistettiin ja sitä toivottiin lisää, mutta samalla tiedostettiin resurssit, Hamari sanoo.
Teksti: Anne Leinonen
