Koulutus parantaa muistitestissä suoriutumista. Pidempään koulua käyneet tarvitsevatkin testin tulkintaan omat raja-arvonsa.
Moni saa Alzheimer-diagnoosin vasta sairauden keskivaikeassa tai vaikeassa vaiheessa. Enemmän kuin viidesosa perusterveydenhuollossa testatuista yli 60–81-vuotiaista sai Alzheimerin taudin diagnoosin vasta, kun tauti oli edennyt keskivaikeaan tai vaikeaan vaiheeseen, selviää psykologian tohtori Minna Aleniuksen väitöstutkimuksesta. Tutkimuksessa Alenius perehtyi 1268:aan Alzheimer-diagnoosiin.
– Diagnoosi on voinut viivästyä esimerkiksi siksi, että tutkittava kieltäytyi tutkimuksista, mutta myös siksi, ettei asiantuntija ole välttämättä tunnistanut sairauden ensimerkkejä. Asiantuntijalla ei esimerkiksi ole ollut arviointiin ajantasaisia välineitä.
Suomessa Alzheimerin taudin ensivaiheen arvioimisessa on käytetty jo yli 20 vuotta neuropsykologista CERAD-tehtäväsarjaa. Se sisältää yhteensä yhdeksän tehtävää, jotka mittaavat enimmäkseen muistia ja kielellistä osaamista. Näistä valtaosalle on määritelty katkaisuraja. Se on pisteraja, jonka mukaan suoritus arvioidaan normaaliksi tai poikkeavaksi. Raja auttaa arvioimaan, onko muisti- ja tiedonkäsittelyongelmien taustalla jokin muu syy kuin mahdollinen muistisairaus vai vaativatko ongelmat muistisairauteen liittyviä lisätutkimuksia.
– Koulutus vaikuttaa kykyyn painaa asioita muistiin, Alenius kertoo.
Korkeammin koulutetut suoriutuvat CERAD-tehtävistä paremmin kuin alemman koulutuksen saaneet, vaikka heillä olisi jo alkava muistisairaus.
– Korkeasti koulutetuilla varhaisen vaiheen Alzheimer jää herkästi huomaamatta, sillä nykyiset CERAD-tehtäväsarjan katkaisurajat eivät huomioi koulutuksen vaikutusta tehtävistä suoriutumiseen.
Korkeasti koulutetuille omat katkaisurajat
Minna Aleniuksen Helsingin yliopistossa hyväksytty väitöstutkimus on osa CERAD-tehtäväsarjan katkaisurajojen uudistamistarvetta selvittäneitä tutkimuksia. Niissä ilmeni, etteivät vuonna 2010 päivitetyt katkaisurajat ole ajan tasalla. Rajat pohjautuvat Kuopion alueelta pääosin 2000-luvun alussa kerättyyn 61–80-vuotiaiden aineistoon. Aineisto koostui 175 Alzheimerin tautia sairastavasta ja 315 terveestä verrokista.
– Tausta-aineisto oli rajattu, eikä edusta riittävän kattavasti nykyistä, yhä koulutetumpaa ikääntyvää väestöä. Eläkeikäisten keskimääräinen koulutustaso on jo nyt korkeampi kuin vuosituhannen alussa ja vuonna 2030 korkeasti koulutettujen osuus eläkeikäisistä kasvaa dramaattisesti.
– Yksi ja sama katkaisuraja ei palvele kaikkia. Eri pituisen koulutuksen saaneet tarvitsevat eri katkaisurajat, Alenius kertoo.
Aleniuksen väitöstutkimuksen pohjalta on huhtikuussa julkaistu uudet, ikääntyvää väestöä paremmin vastaavat ja riittävän isolla aineistolla muodostetut katkaisurajat. Ne ja testin tekijälle tarkoitetut uudistetut ohjeet otetaan käyttöön syksystä 2023 alkaen.
– CERAD-tehtävät ovat jatkossakin kaikille samat, mutta nyt tulosten tulkinnassa käytettäviä katkaisurajoja on kaksi: enintään 10 vuotta ja vähintään 11 vuotta kouluja käyneille.
Toisin kuin ennen, arvioinnissa korostetaan kokonaispistemäärää yksittäisistä tehtävistä suoriutumisen sijaan.
– Kokonaispistemäärä on varhaisen Alzheimerin taudin tunnistamisessa tarkempi kuin yksittäiset osatehtävät.
Iäkkäimmät tarvitsevat omat raja-arvot
Koulutuksen lisäksi ikä vaikuttaa merkittävästi CERAD-tehtävissä suoriutumiseen. Monissa suurissa maissa 80–100-vuotiailla onkin omat, koulutuksen mukaiset, mutta ikään nähden usein matalammat katkaisurajat.
– Suuret ikäluokat vanhenevat ja elinikä nousee, jolloin vanhimpien ikäluokkien osuus vanhenevasta väestöstä kasvaa huomattavasti. Tarve tunnistaa iäkkäimpien muistisairaudet kasvaa lähivuosina, ja seuraavaksi tulisikin määrittää tutkitut, kansalliset koulutustason huomioivat raja-arvot myös 80 vuotta täyttäneille, Alenius painottaa.
Diagnoosin saaminen muistisairauden varhaisessa vaiheessa on tärkeää kaiken ikäisenä esimerkiksi siksi, että tällöin lääkitys voidaan aloittaa ajoissa.
– Kun sairaus diagnosoidaan varhain, potilas läheisineen saa sairautta koskevaa tietoa, neuvoja ja tukea oikealla hetkellä – silloin, kun he omaksuvat ja hyötyvät niistä eniten.
Teksti: Virve Järvinen
