Hyvää elämää muistiystävällisessä kunnassa

Kuvituskuva: Kaksi naista huput päässä kävelevät rannalla ja nauravat.

Hyvää elämää muistiystävällisessä kunnassa

Kuntavaaleissa Muistiliiton tavoite on muistiystävällinen kunta, jossa muistisairautta sairastava ja hänen läheisensä elävät hyvää arkea. Muistiystävällinen kunta tarjoaa mahdollisuuksia myös yhdenvertaiseen osallistumiseen.

Vaikka taloudellinen tilanne kunnassa olisi tiukka, muistiystävällistä kuntaa voidaan rakentaa oikeilla valinnoilla sekä yhteistyöllä, Muistiliiton toiminnanjohtaja Katariina Suomu sanoo.

– Näihin valintoihin toivomme ehdokkaiden ja äänestäjien kiinnittävän huomiota.

Muistiliitto nostaa esiin sen, että järjestöjen tuki on muistiystävällisessä kunnassa osa muistisairaan ihmisen palvelupolkua ja kunnan palveluiden lisäresurssi. Muistiyhdistykset eri puolilla Suomea ja maakunnalliset Muistiluotsi-keskukset palveluineen voivat olla monessa asiassa kunnan tukena.

– Avointa ja maksutonta ammattilaisten neuvontaa, vertaistukea ja vapaaehtoisten apua kannattaa hyödyntää, Suomu sanoo.

Muistisairauksien määrä kasvaa

Aivoterveyden edistäminen pienentää riskiä sairastua muistisairauteen ja voi myös siirtää sairastumista eteenpäin. Edistämällä kuntalaisten terveyttä hillitään myös muistisairauksiin liittyviä kustannusten kasvua.

– Muistisairauksiin sairastuneiden määrän arvioidaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä. Siksi näihin asioihin kannattaa kiinnittää huomiota viimeistään nyt, Suomu toteaa.

Vuosittain muistisairauteen sairastuu Suomessa 14 500 ihmistä. Monella diagnoosi viivästyy eri syistä.

– Kuntien peruspalveluissa eli terveyskeskuksissa tarvitaankin enemmän tietoa muistisairauksista, jotta sairauden varhainen tunnistaminen ja diagnosointi toteutuu.

Korona on ruuhkauttanut muistipoliklinikat monissa kunnissa ja kasvattanut jonoja.

– Tutkimuksiin pääseminen mahdollisimman nopeasti on kuitenkin tärkeää ja tilanteeseen tulisi kiinnittää kunnissa erityistä huomiota, Suomu sanoo.

Tukea omaishoitajille

Kuntien palvelut ovat olennaisia, kun mietitään muistisairaiden ja läheisten
hyvää arkea. Muistisairaudet ovat omaishoidon yleisin syy, ja omaishoitajien jaksamista voidaan tukea monin keinoin.

– Näitä ovat esimerkiksi sairastuneen vuorohoito, kotiin annettavat palvelut, vapaapäivät sekä omaishoitajien terveystarkastukset, Suomu sanoo.

Kuntoutus ja päivätoiminta sekä laadukas, yksilöllinen kotihoito tukee omatoimisuutta ja siirtää ympärivuorokautisen hoidon tarvetta.

– Kun ympärivuorokautista hoitoa tarvitaan, sen tulee olla inhimillistä ja kodinomaista. Turvallinen hoito kuuluu hyvään elämään niin palveluasumisessa kuin hoivakodissa.

Kunnissa on kiinnitettävä huomiota myös siihen, että muistisairaat
ihmiset ovat oikeutettuja vammaispalvelulain mukaisiin palveluihin ja tukeen, kuten kuljetuspalveluihin.

– Tämä ei toteudu vielä tarpeeksi hyvin kaikissa kunnissa. Muistisairaiden ihmisten pitäisi nämä palvelut saada asuinkunnasta riippumatta, Suomu toteaa.

Kirjoittaja: Anne Leinonen