Järjestöillä on paljon annettavaa hyvinvointialueille

Muisti-lehti logo.jpg

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on käynnissä, ja sen seurauksena myös järjestöjen on vakiinnutettava oma paikkansa uusilla hyvinvointialueilla.

Elämme nyt historiamme merkittävintä toimintaympäristön muutosta, toteaa hankepäällikkö Anita Hahl-Weckström SOSTEsta, valtakunnallisesta sosiaali- ja terveysalan järjestöjen kattojärjestöstä.

SOSTE kokoaa yhteen yli 200 sosiaali- ja terveysalan järjestöä sekä yli 70 yhteistyöjäsentahoa. Myös Muistiliitto on SOSTEn jäsenjärjestö.

Kun vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden ja pelastustoimen järjestämisestä siirtyy kunnilta hyvinvointialueille ensi vuoden alussa, on muutos iso myös järjestöille. Siksi SOSTE on halunnut olla tukemassa muutoksessa. 

– Sosiaali- ja terveysalan järjestöillä on paljon annettavaa hyvinvointialueille, niin ammatillisella puolella kuin vapaaehtoistoiminnassa, Hahl-Weckström sanoo.

Sosiaali- ja terveysalan järjestöissä on Suomessa noin puoli miljoonaa vapaaehtoista ja 50 000 ammattilaista. Järjestöt edistävät ennaltaehkäisevää työtä ja lisäävät ihmisten osallisuutta monin tavoin. 
– Ilman järjestöjen toiminnan hyödyntämistä uudistus ei tule onnistumaan, Hahl-Weckström toteaa.

VAIKUTTAMISTA OIKEAAN AIKAAN 

SOSTE on perustanut yhdessä alueellisten verkostojärjestökumppaneiden kanssa Järjestöjen sote-muutostuen. Se työskentelee sen puolesta, että järjestöt varmistavat paikkansa myös sote-uudistuksen jälkeisessä Suomessa.

Hankepäällikkö Hahl-Weckströmin lisäksi muutostuessa SOSTEn koordi-naatiossa työskentelevät viestinnän erityisasiantuntija ja tutkija. Alueilla työtä tekee seitsemän järjestöasiantuntijaa. 

– Me luomme raameja vaikuttamistoiminnalle, ja sen aikatauluille, kertoo Hahl-Weckström.

Vaikuttamistyössä on tärkeää olla oikeassa ajassa uudistuksen etenemisen suhteen. Se on välillä haastavaa, sillä hyvinvointialueiden valmistelu etenee hyvin eri tahdissa alueesta riippuen.

– Alueet voivat tehdä käytännössä valmistelut omalla tavallaan, kunhan asiat tulevat toteutetuksi, Hahl-Weckström kertoo. 

Osa alueista oli tehnyt vapaaehtoista valmistelua jo ennen viime kesää, mutta monella alueella valmistelu käynnistyi kunnolla vasta syksyllä.

– On alueita, joissa on ollut sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymä eli osa palveluista on jo integroitu, ja alueita, joilla palvelut ovat esimerkiksi kahdellakymmenellä eri järjestäjällä. Lähtötilanteet ovat hyvin erilaisia ja se on vaikuttanut valmisteluun, toteaa Hahl-Weckström.

– Myös siinä, miten järjestöt ovat mukana alueilla, on vielä paljon eroja. Tehtävää on vielä paljon.

YHTEISTYÖLLÄ  PITKÄT PERINTEET

Järjestöjen merkitys on huomioitu myös laissa. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain mukaan sekä kuntien että hyvinvointialueiden on edistettävä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tekevien järjestöjen toimintaedellytyksiä ja vaikutusmahdollisuuksia.

– Kuten lakiin on kirjattu, hyvinvointialueiden on huolehdittava siitä, että järjestöt ovat elinvoimaisia. Tällä viitataan avustuksiin ja kumppanuustyyppisiin yhteistyömuotoihin, mutta esimerkiksi myös siihen, että järjestöille on tarjota tiloja toimintaan, Hahl-Weckström sanoo.

SOSTE on myös esittänyt, että hyvinvointialueille nimettäisiin henkilö vastaamaan tiedonkulusta ja yhteistyöstä järjestöjen kanssa.

Monessa kunnassa yhteistyöllä järjestöjen kanssa on pitkät perinteet ja kunnat ovat tukeneet järjestöjen toimintaa monin tavoin.

– Uskallamme ajatella, että alueilla olevat hyvät asiat säilyvät siellä vuoden 2023 jälkeen, ja järjestöt ovat edelleen elinvoimaisia, sanoo Hahl-Weckström. 

– Ja kyllä hyvinvointialueiden suunnalta saatu viesti on se, että heillä on vahva tahtotila tehdä järjestöjen kanssa töitä.  

Teksti: Anne Leinonen