Vaikka lääkeaineiden tutkimusta tehdään paljon, uusia lääkkeitä Alzheimerin tautiin ei ole Suomessa tullut yli viiteentoista vuoteen. Sellaista ei ole myöskään aivan nurkan takana, kertoo professori Juha Rinne.
Lääkeaineiden kehittämistä vaikeuttaa se, että syy Alzheimerin tautiin on vielä epäselvä, Juha Rinne toteaa.
– Tiedämme paljon muutoksista, mitä aivoissa tapahtuu Alzheimerin taudin kehittyessä. Mutta pitkälle tuntematonta on se, mikä on muutosten ajallinen yhteys tai niiden keskinäinen vuorovaikutus, Rinne sanoo.
– Lisäksi jos halutaan kehittää sairauden kulkua ehkäiseviä tai hidastavia lääkkeitä, tutkimusten täytyy olla pitkiä. Se tekee lääkkeiden kehittämisestä valitettavan hidasta.
Tällä hetkellä Alzheimerin tautia hoidetaan Suomessa niin sanotuilla oireen mukaisilla lääkkeillä. Ne eivät pysäytä taudin etenemistä, mutta hidastavat oireiden pahenemista.
Lääkkeitä on kahta eri tyyppiä. Donepetsiili, rivastigmiini ja galantamiini, tehostavat asetyylikoliinia käyttävän hermoverkoston toimintaa. Memantiini puolestaan vaikuttaa glutamaatti-nimiseen välittäjäaineeseen.
– Alzheimerin tautiin kuuluu monenlaisia oireita, voi olla esimerkiksi masennusta, ja niihin on sitten omat lääkkeensä, Rinne kertoo.
ADUCANUMABISTA TARVITAAN LISÄTUTKIMUKSIA
Syksyllä 2019 lääkevalmistaja Biogen ja Eisai kertoivat uudesta Aducanumab-nimisestä lääkkeestä. Se on vasta-aine, jonka tarkoitus on vähentää aivojen amyloidiplakkien määrää ja lisääntymistä lievässä Alzheimerin taudissa. Se annostellaan suonensisäisesti kerran kuukaudessa.
Lääke ja sen mahdolliset hyödyt ovat aiheuttaneet paljon keskustelua. Lääkkeen ensimmäisissä tutkimuksissa positiivisia tuloksia ei aluksi saatu.
– Valmistajan myöhemmin suorittamissa lisäanalyyseissä selvisi, että suurimmalla käytetyllä annoksella oli positiivinen vaikutus muistiin, tiedonkäsittelyyn, toimintakykyyn ja neuropsykiatrisiin oireisiin kuten levottomuuteen. Lisäksi lääke vähensi beeta-amyloidin kertymistä aivoihin, Rinne kertoo.
Beeta-amyloidin ajatellaan olevan yksi keskeinen tapahtuma Alzheimerin taudin kehittymisen taustalla. Siksi Yhdysvaltojen elintarvike- ja lääkevirasto FDA antoi lääkkeelle ehdollisen myyntiluvan kesäkuussa 2021. Se tarkoittaa, että valmistajan edellytetään tekevän lisätutkimuksia lääkkeen käytännön kliinisen hyödyn varmistamiseksi.
Lääkkeelle haettiin myyntilupaa myös Euroopan lääkevirastolta EMAlta, mutta hakemus vedettiin pois keväällä.
– EMA ei pitänyt näyttöä tässä vaiheessa riittävänä. Usein edellytetään, että on vähintään kaksi erillistä tutkimusta, joista on saatu positiivisia tuloksia, ennen kuin myyntilupa myönnetään.
Aducanumabin kohdalla on siis otettu aikalisä, ja sen mahdollinen tulo käyttöön Suomessa vie aikaa.
– Lääkkeestä täytyy aloittaa alusta uusi tutkimus. Ja kun lääkkeellä pyritään vaikuttamaan sairauden kulkua hidastavasti, tutkimuksen täytyy olla kohtalaisen pitkä, jotta vaikutukset pystytään näkemään.
KEHITYS ON HIDASTA
Kehitystä lääkkeiden suhteen on siis tapahtunut, mutta Rinteen mukaan valitettavan hitaasti.
– Moni alustavissa tutkimuksissa lupaavaksi osoittautunut lääkeaine ei olekaan sitten laajemmissa tutkimuksissa antanut positiivisia tuloksia. Tällä hetkellä ei voi sanoa, että nurkan takana olisi mitään hyvin mullistavaa, Rinne toteaa.
Tutkimus etenee kuitenkin monella eri rintamalla. Viime vuonna käynnissä oli tutkimuksia yhteensä 143 eri lääkeaineella, jotka on tarkoitettu Alzheimerin taudin hoitoon. Osa lääkeaineista pyrkii vaikuttamaan sairauden kulkuun tai etenemiseen, osa hoitaa oireita tai oheisoireita.
Rinne kertoo uuden suuntauksen lääketutkimuksessa olevan se, että tutkitaan jo olemassa olevien, muiden sairauksien hoitoon tarkoitettuja lääkkeitä Alzheimerin taudin hoidossa. Tällaisia ovat esimerkiksi verenpainelääkkeet tai diabeteksen hoitoon tarkoitetut lääkkeet.
– Verenpainetauti ja diabetes tai sen esiaste ovat Alzheimerin taudin riskitekijöitä, joten teoreettinen pohja on olemassa. Lisäksi kun on tehty isoja tutkimuksia esimerkiksi verenpainelääkkeistä, on tutkittu myös ihmisten muistia tai sitä, kehittyykö heille muistisairaus, Rinne sanoo.
Tutkimuksissa havaittiin, että vaikuttavia lääkkeitä lumelääkkeiden sijaan saaneille kehittyi muistisairaus harvemmin. Siksi lääkkeiden vaikutusta muistisairauksiin on lähdetty tutkimaan tarkemmin.
Rinne uskoo, että tulevaisuudessa Alzheimerin tautia hoidetaan eri lääkeaineiden yhdistelmällä. Lääkkeillä pyritään toisaalta hidastamaan sairauden etenemistä ja toisaalta lievittämään erilaisia oireita. Hän uskoo myös, että sairauden etenemiseen vaikuttava lääkeaine löydetään.
– Olen optimisti ja uskon, että löydetään lääkeaine tai lääkeaineita, jotka voisivat merkittävästi hidastaa Alzheimerin taudin kehittymistä tai pysäyttää sen. Mutta milloin, sitä on mahdotonta ennustaa tässä vaiheessa.
