Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ehdotus yhtenäistäisi omaishoidon tuen myöntämisperusteet ja palkkiot koko maassa.
Tällä hetkellä omaishoidon tuen palkkioluokkien määrästä ja myöntämiskriteereistä päättävät hyvinvointialueet. Sen vuoksi myöntämisperusteissa ja maksetuissa palkkioissa on suuria eroja eri puolilla maata. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) syyskuussa julkaisema ehdotus yhtenäistäisi omaishoidon tuen myöntämisperusteet ja palkkioluokat.
– Ehdotus parantaa omaishoitajien yhdenvertaisuutta, kun palkkioissa ja myöntämisperusteissa ei ole alueellista vaihtelua, sanoo THL:n erikoistutkija Katja Ilmarinen.
Omaishoito on merkittävä osa palvelurakennetta, ja mahdollistaa kotona asumista. Tarve omaishoidolle ei tule vähenemään tulevaisuudessa. Siksi ehdotuksessa huomioitiin tavoite siitä, että sopimusomaishoito jatkaisi maltillista kasvuaan.
– Alaraja tuelle määriteltiin sille tasolle, että sopimuksia ei tehtäisi ainakaan aiempaa vähempää, Ilmarinen toteaa.
Jokapäiväisistä tilanteista huolehtimista
Yhdenvertaisuutta lisäisi myös se, että omaishoitoa ei voitaisi evätä omaishoitajan ominaisuuksien perusteella.
– Esimerkiksi se, missä asuu tai onko työelämässä eivät missään tapauksessa rajaisi omaishoidon tukea lähtökohtaisesti pois, Ilmarinen sanoo.
– Lisäksi yhtenäinen alaraja tuelle olisi sama huolimatta siitä, missä päin Suomea asuu.
Ehdotuksen mukaan omaishoidon piiriin pääsee tilanteissa, joissa omaishoitaja huolehtii hoidettavan jokapäiväisistä henkilökohtaisista tilanteista. Niihin voivat kuulua lääkitys ja hoidolliset toimenpiteet.
Aiemmin pelkkää valvontaa vaativia tilanteita ei ole aina otettu huomioon omaishoidon tuesta päätettäessä.
– Me otimme ne mukaan, sillä ne voivat olla hyvin sitovia omaishoitajalle. Omaishoidolla voi olla hyvin vahva rooli arjen sujuvuudessa ja turvallisuudessa.
Pelkkä asiointiapu ja kotityöt eivät yksistään riitä sopimusomaishoitoon ehdotuksen mukaan.
Hoidon sitovuus määrittää tuen
Omaishoidon tuki määräytyisi ehdotuksen mukaan sen perusteella, miten sitovaa omaishoitajan antama hoito on.
– Omaishoitotilannetta arvioidaan sen mukaan, miten paljon omaishoitaja auttaa ja on läsnä. Hoidon sitovuutta arvioidaan hoidon ja huolenpidon kertoina, Ilmarinen kertoo.
Huolehtiminen yhdestäkin päivittäisestä toiminnosta kuten ruokailuista voi ehdotuksen mukaan riittää omaishoidon tuen sopimukseen. Hoitokertoja
on kuitenkin oltava vähintään kaksi vuorokaudessa.
– Arvioinnissa haetaan keskimääräistä sitovuutta, sillä päivät ovat erilaisia
arjessa.
Ehdotuksessa tuki jaetaan kolmeen luokkaan hoidon sitovuuden perusteella.
Alimmassa luokassa omaishoitaja auttaa hoidettavaa säännöllisesti joka päivä, keskimmäisessä säännöllisesti vuorokauden eri aikoina, mutta ei välttämättä
joka yö. Ylimmässä luokassa omaishoitaja auttaa yhtäjaksoisesti vuorokauden ympäri.
– Ylimpään luokkaan esitetään yhtä vapaavuorokautta lisää kuukaudessa, sillä kyseessä on hyvin raskas tilanne, Ilmarinen sanoo.
Näiden kolmen luokan lisäksi THL esittää uutta kevyen tuen luokkaa, jonka
kohdentamisesta ja käytön laajuudesta päättäisi hyvinvointialue.
– Alueelle jätetään päätäntävaltaa siitä, mihin tilanteisiin tätä sovelletaan. Sitä voidaan käyttää esimerkiksi ennaltaehkäisevänä tukena. On kuitenkin määritelty, että tässä omaishoitaja auttaa hoidettavaa säännöllisesti viikoittain, mutta ei joka päivä.
Tuen menot nousevat
Ehdotus nostaisi omaishoidon tuen menoja noin 100–130 miljoonalla eurolla vuoden 2022 tilanteeseen verrattuna.
– THL:n ehdotuksessa omaishoitajien määrä kasvaa maltillisesti eikä sopimuksia
jouduta irtisanomaan, mutta tuen menot nousevat, Ilmarinen sanoo.
Kustannusten noususta noin puolet olisi uusien sopimusomaishoitajien palkkioiden ja vapaiden kustannuksia ja viidesosa nykyisten sopimusomaishoitajien palkkioiden kasvua. Lisäksi kustannuksia syntyisi hyvinvointialuekohtaisen kevyen tuen luokan perustamisesta, ylimmän luokan
lisävapaavuorokaudesta sekä myöntämisperusteiden arvioinnista syntyvästä
ylimääräisestä työstä.
– Omaishoitoa on vuosien mittaan kehitetty paljon, ja viimeisin lakimuutos on vuodelta 2016, Ilmarinen kertoo.
Nyt THL selvitti omaishoidon tilannetta sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta. Tullakseen voimaan ehdotus vaatii lakimuutoksen. THL:n
arvion mukaan ehdotus voisi tulla voimaan aikaisintaan 2–3 vuoden päästä, mikäli poliittisessa päätöksenteossa päätetään asiaa viedä eteenpäin.
– Lain kylkeen tarvitaan myös omaishoidon laatusuositus tai vastaava, joka ottaa kantaa lain soveltamiseen ja tuen käytäntöihin tarkemmin, Ilmarinen kertoo.
– Siinä on tärkeää huomioida myös se, miten omaishoitajien jaksamista tuetaan.
Teksti: Anne Leinonen
