Muistisairauksien Käypä hoito -suositus päivitettiin

Kuvituskuva Muisti-lehti.jpg

Päivitetyssä Käypä hoito -suosituksessa painotetaan varhaisen diagnoosin merkitystä. Myös muistisairauksien ennaltaehkäisy nostetaan esiin.

Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin julkaisemat Käypä hoito -suositukset toimivat lääkäreiden ja muiden terveydenhuollon ammattilaisen päätöksenteon tukena hoitopäätöksiä tehdessä.

Muistisairaudet-suosituksen tavoitteena on edistää yleisimpien muistisairauksien ehkäisyä sekä riskitekijöiden tunnistamista ja hoitoa. Sillä halutaan myös tehostaa ja yhdenmukaistaa kognitiivisista oireista kärsivien ja eteneviä muistisairauksia sairastavien taudinmääritystä sekä kokonaisvaltaista hoitoa ja kuntoutusta.

Suositus painottaa, että tavoitteena on muistisairauden varhainen diagnoosi.
Diagnosointi ja hoidon arviointi edellyttävät erityisosaamista ja kokemusta, ja siksi tutkimukset ja seuranta tulee keskittää esimerkiksi muistipoliklinikoille.

Diagnoosin jälkeen aloitetaan aina lääkkeetön hoito. Sen lisäksi lääkehoito kuuluu muistisairaan potilaan kokonaisvaltaiseen hoitoon.

Muistisairauksien hoidossa keskeistä on potilaan oirekokonaisuuden kartoittaminen. Sen perusteella on mahdollista laatia yksilöllinen hoito-, kuntoutus- ja palvelusuunnitelma, jota tarkistetaan 6–12 kuukauden välein. Potilaan tilaa seurataan erityisesti muistipoliklinikoilla ja muistitiimeissä.

Vuosittain 23 000 uutta diagnoosia

Yksi suosituksen keskeisistä sanomista on se, että muistisairauksia voidaan ennaltaehkäistä vaikuttamalla tunnettuihin riskitekijöihin, kuten kohonneeseen verenpaineeseen.

Suosituksessa päivitettiin myös luvut sairastuneista. Sen mukaan diagnosoitu muistisairaus on 150 000 suomalaisella ja vuosittain muistisairaus diagnosoidaan 23 000 ihmisellä. Merkittävä osa muistisairauksista jää kuitenkin diagnosoimatta. Työikäisistä muistisairaus on noin 7 000–10 000:lla.

Päivityksessä otettiin ensimmäistä kertaa huomioon myös muistisairauksia sairastavien ja heidän läheistensä näkemykset hoidosta. Sekä muistisairaat itse että heidän läheisensä ovat painottaneet potilaan kohtaamisen tärkeyttä ihmisenä, ei vain muistipotilaana.

Päivitetty muistisairaudet-suositus julkaistiin joulukuussa. Edellinen päivitys suositukseen tehtiin vuonna 2017. Suosituksesta on tulossa myös yleiskielinen potilasversio suomeksi ja ruotsiksi.