Muistisairaat muistissa
Helsingin kaupunki pitää huolta muistisairaista asukkaistaan yhteistyössä monien muiden toimijoiden kanssa. Järjestöjen rooli on aivan keskeinen nyt ja mahdollisen soteuudistuksen jälkeenkin.
Jos alkaisi luetella kaikkia Helsingin kaupungin tarjoamia palveluita muistisairaille ja heidän läheisilleen, listasta tulisi pitkä. Huomioon pitää ottaa myös, että työtä tehdään myös yhdessä muiden toimijoiden kuten järjestöjen, erikoissairaanhoidon ja erilaisten verkostojen kanssa.
– Muistiystävällisen kunnan tunnusmerkit täyttyvät Helsingissä hyvin, sanoo Seija Meripaasi. Hän on sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelujen johtaja Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimialalla.
Helsingissä esimerkiksi ennaltaehkäistään muistisairauksia koko kaupungin tasoisella liikkumisohjelmalla. Tänä vuonna on tavoitteena tehdä liikkumissopimus 70 prosentille sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalveluiden asiakkaista. Sairauden varhainen tunnistaminen ja diagnosointi on myös osa muistiystävällisen kunnan toimintaa. Geriatrian poliklinikalla tehdään yli 75-vuotiaille helsinkiläisille lääkärin lähetteellä selvityksiä, jotka painottuvat muistin ja tiedonkäsittelyn heikentymisen tutkimuksiin.
HUSin neurologian poliklinikka huolehtii alle 75-vuotiaiden muistitutkimuksista. Geriatrian poliklinikan muistikoordinaattori tukee muistisairaiden perheitä sairastuneen iästä riippumatta.
Ryhmissä tukea myös omaisille
Seniorikeskukset ja niiden yhteydessä toimivat palvelukeskukset ovat Helsingissä tärkeä toimija. Muistikuntoryhmät toimivat neljässä kaupungin seniorikeskuksessa yhteistyössä geriatrian poliklinikan ja sisätautien poliklinikan kanssa, josta annetaan ravitsemusterapiaa.
Lisäksi melkein kaikissa palvelukeskuksissa toimii äskettäin muistisairausdiagnoosin saaneille tarkoitettu Avoin-muistiryhmä. Nimensä mukaisesti asiakas voi tulla mukaan ryhmään heti kuultuaan siitä. Ryhmä tarjoaa tukipintaa myös omaiselle.
– Avoimet muistiryhmät ovat äärimmäisen tärkeitä erityisesti yksin asuville muistisairaille, jotka eivät välttämättä vielä tarvitse paljoa tukea arjen pärjäämisessä. Avoimet muistiryhmät johtavat usein myös osallistumaan muihinkin palvelukeskuksissa järjestettäviin ryhmiin ja tilaisuuksiin.
Helsingin pohjoisella palvelualueella on aloitettu Muistipolku-pilotti, jossa tuetaan eri tavoin varhaisessa muistisairauden vaiheessa olevia yksin asuvia asiakkaita, joilla ei ole kotihoidon palveluita.
Korona-aikana on pyritty järjestämään korvaavia palveluita muistisairaille ja heidän omaisilleen etäpalveluina, rajatuissa tukiryhmissä, tukipuheluina ja tarpeen mukaan tukitapaamisina.
Järjestöjen rooli keskeinen
Meripaasi pitää järjestöjen roolia aivan keskeisenä ja vapaaehtoistoimijoiden roolia merkittävänä muistisairaiden tukemisessa. Helsingissä on tehty perinteisesti tiivistä yhteistyötä muun muassa Helsingin Muistiyhdistyksen kanssa.
– Järjestöjen rooli on erittäin monipuolinen: tiedottamista, asiantuntijuutta, edunvalvontaa, vapaaehtoistyön organisointia, vertaistukiryhmiä, harrastustoimintaa, tukihenkilöitä, koulutusta sekä tukea ja palveluita, kuten päivätoimintaa.
Meripaasin mukaan Helsingillä on käytännössä hyvät mahdollisuudet rakentaa muistiystävällistä kaupunkia.
– Meillä on paljon toimijoita ja erittäin hyvää asiantuntijuutta. Yhteistyössä saadaan asioita aikaan.
Esimerkiksi Muistiystävällinen Vuosaari -projektissa vetovastuussa on Helsingin ja Itä-Uudenmaan Muistiluotsi, mutta muistiystävällistä kaupunginosaa rakennetaan moniammatillisena yhteistyönä yhdessä Metropolia Ammattikorkeakoulun, kotihoidon, eläkeläisjärjestön ja yksityisten palveluntuottajien voimin.
Meripaasi mainitsee myös, että kaikissa uusissa senioripalveluiden rakennushankkeissa otetaan muistiystävällisyys huomioon ja hyödynnetään teknologian tarjoamia mahdollisuuksia. Ja onpa kaupungilla Stadin ikäohjelmakin, jonka avulla pyritään vahvistamaan koko ikääntyneen väestön toimintakykyä ja osallisuutta, muistisairaiden muiden mukana.
Osaavan henkilöstön turvaaminen haaste
Lähitulevaisuuden kansallisena haasteena on, että muistisairaudet lisääntyvät väestön ikääntymisen myötä. Osaavan ja riittävän henkilöstön turvaaminen sosiaali- ja terveyspalveluihin on myös iso haaste.
– On erityisen tärkeää, että pystymme ennaltaehkäisemään muistisairauksia sekä tunnistamaan ja diagnosoimaan niitä varhain. Ennaltaehkäisevässä työssä myös muilla kuin sosiaali- ja terveydenhuollolla on keskeinen rooli.
Miten sote-uudistus tulee vaikuttamaan muistisairaisiin ja heidän omaisiinsa?
– Helsingissä palvelut ovat hyvällä tasolla. On huolehdittava siitä, että palvelut uudistuksen myötä tulevaisuuden sote-keskuksissa ovat laadukkaita muistisairauden hoidon ja muistisairaiden näkökulmasta. Henkilöstön osaaminen tulee varmistaa ja muistisairaille sekä heidän läheisilleen pitää tarjota riittävää palvelunohjausta sekä muistikoordinaattorien ja asiantuntijoiden tukea. Tiivis järjestöyhteistyö on jatkossakin oleellista.
