Työelämä haastaa aivoja

Kuvituskuva: Kaksi naista huput päässä kävelevät rannalla ja nauravat.

Työelämä haastaa aivoja

Työelämän kiire, keskeytykset ja teknologia haastavat aivoja. Aivot tarvitsevat kuitenkin suotuisat olosuhteet, jotta työskentely olisi tehokasta ja tuloksellista.

Keski-Suomessa työelämän aivoille asettamiseen haasteisiin on etsitty ratkaisuja usean vuoden ajan. Keski-Suomen Muistiyhdistyksen Muisti työssä -hanke on vienyt tietoa aivoterveydestä moniin työyhteisöihin ja auttanut työntekijöitä löytämään keinoja oman aivoterveytensä edistämiseen.

Alasta riippumatta kaikissa työyhteisöissä on samanlaisia haasteita, kertoo hankkeen projektivastaava Lea Jokela. Hän ja projektityöntekijä Kirsi Nieminen ovat vierailleet isoissa ja pienissä yrityksissä sekä esimerkiksi kuntien ja kaupungin toimipaikoissa.

– Keskeytykset nousevat esiin kaikilla. Työ keskeytyy usein, eikä ole työrauhaa, Jokela sanoo.

Keskeytysten takia aivot joutuvat siirtymään nopeasti asiasta toiseen. Se kuormittaa ja johtaa helposti asioiden unohtumiseen.

Myös sähköiset työvälineet ja järjestelmät ovat muuttaneet tapaa tehdä työtä ja työn tahtia todella paljon.

– Kaikkien pitäisi olla nyt tavoitettavissa koko ajan. Usein välineet hallitsevat työn tekemistä, eikä niin, että me hallitsisimme niistä tulevaa tietoa.

Kun haasteet kasaantuvat, aivot ovat pahimmillaan jatkuvassa stressitilassa. Silloin ajattelu kaventuu, ongelmanratkaisukyky heikkenee ja aivot yrittävät selviytyä tilanne kerrallaan.

Koko työyhteisö yhdessä

Aivojen kannalta paras työpäivä tulisi suunnitella niin, että se sisältää riittävästi taukoja. Lisäksi keskittymistä vaativille työtehtäville tulisi olla työrauha ja oma aikansa. Jokainen työntekijä voi tehdä konkreettisia tekoja aivojensa hyväksi, mutta koko työyhteisön mukaan lähteminen uusien toimintatapojen löytämiseen on tärkeää.

– Avoin keskustelu työyhteisön kanssa yhteisistä pelisäännöistä johtaa parempiin tuloksiin, Jokela toteaa.

Työyhteisöissä voidaan sopia pelisäännöistä esimerkiksi siihen, kuinka ja milloin työkaveria voi keskeyttää ja millaisia "älä häiritse” -merkkejä käytetään.

Hankkeen aikana aikana on vierailtu työyhteisöissä ja järjestetty infotilaisuuksia sekä työpajoja. Valmiita malleja tai ratkaisuja haasteisiin ei työyhteisöihin voida kuitenkaan viedä.

– Sellaisia on kyllä pyydetty, mutta aina pitää lähteä siitä, että työyhteisö määrittää ensin kuormittavat asiat. Sitten mietitään yhdessä keinot, Jokela kertoo.

Monessa työyhteisössä on ensin ajateltu, ettei tilanteelle voida tehdä mitään esimerkiksi resurssien vuoksi.

– Kun on lähdetty herättelemään, on yleensä aina jotain löytynyt. Ne
voivat olla pieniäkin asioita, mutta niillä voi olla suuri vaikutus.

Tauot ovat tärkeitä

Taukojen merkitys on aivoille suuri. Ruoka- ja kahvitaukojen lisäksi tarvitsemme mikrotaukoja, jotka ovat pieniä muutaman minuutin irrottautumisia työstä. Jos esimies ottaa asian esille ja kannustaa, sillä on suuri merkitys siihen, mitä tauoista ajatellaan.

– Jos esimies esimerkiksi sanoo, että kymmenen minuutin ulkoilu keskellä päivää auttaa aivoja voimaan paremmin, se on helpompi ottaa käyttöön kuin silloin, kun yksittäinen työntekijä päättäisi, että hänelle tekisi hyvää kiertää kortteli tauolla.

Moni voi sortua ajattelemaan, että taukoja pitävä työntekijä tekee vähemmän töitä.

– Hänen työskentelynsä voi kuitenkin olla tehokkaampaa, koska hänen aivojensa vireystila on hyvä, Jokela sanoo.

Huoli muistisairaudesta voi herätä

Moni huolestuu nykyisin muististaan, kun työelämässä unohtuu asioita ja tuntuu, ettei aivot jaksa kaikkea tulevaa tietomäärää.

– Olemme käyneet paljon keskusteluja ihmisten kanssa siitä, että heidän vanhemmillaan on muistisairaus. Jos oma muisti pätkii, herää huoli siitä, että muistisairaus on periytynyt, Jokela kertoo.

Osa ymmärtää, että taustalla on kuormitus, mutta tilannetta on vaikea lähteä purkamaan. Keskustelu työyhteisön kanssa on usein auttanut.

– Moni on sanonut, että on ihanaa huomata, että muillakin on samaa. Nykyelämän työelämä on kovaa ja on iso kynnys lähteä sanomaan, että aivoni eivät kestä tätä kuormitusta.

Myös etätyössä on muistettava tauot

Koronapandemia on vaikuttanut myös työelämään. Moni on jäänyt kokonaan etätöihin ja joutunut etsimään itselleen sopivat tavat työn tekemiseen toimiston ulkopuolella.

– Etätyö on varmasti vaikuttanut siihen, että osalla tauot ovat vähentyneet. Ei ole työkavereita, jotka huutelevat kahvitauolle.

Etätyössä pitääkin tarkemmin itse huolehtia tauoista ja työstä irrottautumisesta.

– Elämä menee helposti siihen, että työ on koko ajan mielessä. Työkone on aina esillä ja muistuttamassa, ja voi helposti illallakin ajatella, että teen nopeasti tämän asian, Jokela sanoo.

– On kuitenkin tärkeää päästä työstä kokonaan eroon vapaa-ajalla. Etätyö vaatiikin, että jokainen miettii itselleen ne keinot, miten työpäivä katkaistaan ja työstä irrottaudutaan.

Teksti: Anne Leinonen