Suomen tavoitteena on olla vuonna 2026 potilas- ja asiakasturvallisuuden mallimaa. Tavoitteeseen pyritään esimerkiksi lisäämällä asiakkaiden, potilaiden ja heidän läheistensä osallisuutta.
Turvallisuuden tae on osallisuus, kertoo erityisasiantuntija Tarja Pajunen Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksesta. Osallisuudella tarkoitetaan esimerkiksi sitä, että asiakas, potilas tai hänen läheisensä saa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa kaiken tarvitsemansa tiedon.
– Ihminen tarvitsee tietoa, tukea ja apua, jotta hänen arkensa on hyvää. Näin hän pysyy mahdollisimman hyvinvoivana, Pajunen sanoo.
Osallisuus tarkoittaa myös asiakkaiden ja potilaiden ottamista mukaan palveluiden kehittämiseen. Tässä on Pajusen mukaan vielä paljon tehtävää.
– Asiakkailla, potilailla ja läheisillä on paljon tietoa, jota ei käytetä riittävästi hyväksi. Ammattilaisia on tärkeää muistuttaa siitä, että jokainen asiakas ja potilas on oman elämänsä asiantuntija.
Tietoisia tekoja
Osallisuuden lisääminen ei ole aina helppoa, ja se vaatii sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilta tietoisia tekoja.
– Ammattilaisten pitää entistä paremmin rohkaista asiakkaita olemaan osallisina. Kysymään, jos jokin asia mietityttää, varmistamaan tietoja ja tuomaan esille epäkohtia, Pajunen sanoo.
Hänestä on tärkeää luoda esimerkiksi vastaanotolla ilmapiiri, joka on rauhallinen ja antaa ihmiselle tunteen, että hänellä on mahdollisuus esittää kysymyksiä. Se vaatii ammattilaisilta pysähtymistä hetkeen.
– Palveluissa on kuitenkin kiire ja henkilöstöpula. Miten siinä turvaamme sen, että ihmiselle on tarpeeksi aikaa?
Hän myös muistuttaa, että jokainen asiakas ja potilas voi itse lisätä osallisuuttaan.
– Jo valmistautuminen vastaanotolle kotona lisää osallisuutta. Voi vaikka listata ranskalaisin viivoin, mistä asioista haluaa kysyä.
Keskustelua epäkohdista
Tärkeä osa asiakkaiden ja potilaiden osallisuutta on mahdollisuus tuoda esiin epäkohtia, joita kohtaa palveluissa tai hoidossa.
– Vaikuttaminen hoidon turvallisuuteen vaatii vaivaa potilaalta ja läheiseltä, mutta se kannattaa. Niin asiat paranevat, Pajunen sanoo.
Jos esimerkiksi vastaanotolla tulee sellainen tunne, että kaikki ei sujunut niin kuin piti, Pajunen kehottaa tuomaan asian heti esiin ja keskustelemaan siitä.
– Jos kyse on esimerkiksi väärinymmärryksestä tai tulkinnasta, siitä päästään paremmin eteenpäin, kun asia otetaan saman tein puheeksi.
Jos tähän ei ole mahdollisuutta, yhteyttä voi ottaa esimerkiksi vastaanotolla olleen ammattilaisen esihenkilöön. Neuvoa ja ohjausta tarjoavat myös potilasasiamiehet ja sosiaaliasiamiehet. Heihin voi olla maksuttomasti yhteydessä, jos jokin jää painamaan mieltä.
Jos hoidossa on tapahtunut virhe, potilas tai läheinen voi tehdä Potilasvakuutuskeskukselle tehtävän potilasvahinkoilmoituksen lisäksi vaaratapahtumailmoituksen. Mahdollisuus tähän on tällä hetkellä olemassa osalla hyvinvointialueista.
– Toiveeni on se, että mahdollisuus tähän varmistuu tulevaisuudessa jokaisella hyvinvointialueella, Pajunen sanoo.
Mahdollisuus ilmoitusten tekemiseen löytyy yksiköiden verkkosivuilta. Ilmoituksen voi tehdä myös nimettömänä.
– Ilmoituksessa kerrotaan, mitä tapahtui ja millaisia ehdotuksia itsellä on siitä, että näin ei tapahtuisi toista kertaa. Ilmoitukset voivat liittyä esimerkiksi lääkehoitoon, tiedonkulkuun tai kohteluun, Pajunen kertoo.
Yksikkö käsittelee saamansa ilmoitukset aina.
Läheiset tukena
Läheisten rooli on Pajusen mukaan merkittävä osa asiakas- ja potilasturvallisuuden toteutumista. Heidän osallistumisensa on todella tärkeää.
– Kun ihminen sairastuu, se on koko perheen asia. Kaikki perheessä tarvitsevat silloin tietoa, Pajunen sanoo.
Hän on huolissaan siitä, muistetaanko sosiaali- ja terveydenhuollon arjessa, kuinka suuri merkitys läheisillä on. Hän toivoo, että ammattilaiset kannustaisivat enemmän asiakkaita ja potilaita ottamaan läheisen mukaan esimerkiksi vastaanotolle.
– Kun läheisillä on ymmärrys tilanteesta, he pystyvät auttamaan ja tukemaan arjessa.
Valtakunnallista toimintaa
Asiakas- ja potilasturvallisuutta edistää Suomessa Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus. Toiminta alkoi vuonna 2019, kun Vaasan sairaanhoitopiiri perusti asiakas- ja potilasturvallisuuden kehittämiskeskuksen. Keskus on toiminut vuodesta 2020 valtakunnallisesti sosiaali- ja terveysministeriön myöntämällä avustuksella.
– Keskuksen tehtävänä on osaltaan tukea ja vahvistaa asiakkaiden, potilaiden ja läheisten osallisuutta, kertoo Pajunen.
– Toisaalta järjestämme koulutusta myös ammattilaisille.
Kohti tavoitetta asiakas- ja potilasturvallisuuden mallimaasta, jossa vältetään vältettävissä oleva haitta, pyritään sosiaali- ja terveysministeriön julkaiseman viisivuotisen asiakas- ja potilasturvallisuusstrategian avulla. Tänä keväänä Keskus julkaisi myös siihen liittyvän toimenpideohjelman.
– Vuosi 2026 tulee nopeasti, mutta meillä on hyvät askelmerkit, Pajunen sanoo.
Teksti: Anne Leinonen
