Muistisairautta epäillessä tutkimuksia toteutetaan niin perusterveydenhuollossa kuin erikoissairaanhoidossakin. Oikean diagnoosin löytyminen on tärkeää, sillä sen jälkeen päästään aloittamaan sairauden hoito ja kuntoutus.
Kun muistisairausdiagnoosiin päästään, se antaa selityksen oireista sekä sairastuneelle että läheisille, toteaa Helsingin kaupungin geriatrian erikoislääkäri Hanna-Maria Roitto. Hän painottaa varhaisen ja oikea-aikaisen diagnoosin tärkeyttä.
– Oikea-aikainen diagnoosi usein helpottaa tilanteeseen sopeutumista, Roitto sanoo.
Diagnoosi on tärkeä myös siksi, että sen jälkeen päästään aloittamaan lääkehoito ja lääkkeettömät hoitomuodot.
– Hoidot ylläpitävät sen hetkistä tilannetta. On aina parempi ylläpitää tilannetta, jossa oireet ovat lievempiä, Roitto sanoo.
Tutkimuksiin ei kuitenkaan aina hakeuduta, vaikka muistioireita olisikin. Roiton kokemuksen mukaan tähän vaikuttaa esimerkiksi ajatus siitä, että muistioireet kuuluvat vanhuuteen. Muistisairaus ei kuitenkaan kuulu normaaliin vanhenemiseen.
– On edelleen yleinen käsitys, että muisti heikentyy iän myötä.
Tutkimukset alkavat muistitesteillä
Tutkimukset lähtevät liikkeelle siitä, kun omasta muististaan tai voinnistaan huolestunut henkilö tai hänen läheisensä ottaa yhteyttä terveydenhuoltoon. Työikäinen voi ottaa yhteyttä työterveyteen, iäkkäämpi omaan terveysasemaan tai muistihoitajaan.
Tutkimukset käynnistyvät perusterveydenhuollossa monesti muistitesteillä.
– Terveysasemilla yleisin testi iäkkäillä on MMSE-testi. Se ei ole kuitenkaan yksin riittävä. Vaikka testistä saa täydet pisteet, voi silti olla muistisairaus, Roitto sanoo.
MMSE eli Mini-Mental State Examination on testi, jossa on 30 kysymystä orientaatiosta, muistista, päättelystä ja hahmotuksesta. Jos testistä saadut pisteet ovat hyvin matalat, ei välttämättä tarvita muita testejä. Jos pisteet ovat hyvät, Helsingissä edetään erityisesti yli 60-vuotiaille tarkoitettuun CERAD-tehtäväsarjaan, Roitto kertoo.
– Perusselvittelyihin kuuluvat myös laboratoriokokeet. Lisäksi lääkitys ja muut muistiin vaikuttavat tekijät, kuten mielialaoireet, alkoholinkäyttö ja toimintakyky käydään läpi.
Lisäksi toteutetaan muistikysely potilaalle ja läheiselle. Se avulla selvitetään sitä, milloin oireet alkoivat, millaisia ne ovat ja miten ne ovat kehittyneet. Myös ravitsemuksesta ja painosta kysytään, sillä joskus muistisairauden ensimmäisiä oireita voi olla painonlasku.
Palat muodostavat kokonaisuuden
Tutkimuksilla pyritään saamaan laaja kuva potilaan tilanteesta. Aivoterveys ja kognitio laaja kokonaisuus, johon kuuluvat muistin lisäksi kielelliset taidot, hahmottaminen ja toiminnanohjaus.
– Muistidiagnoosi on kuin palapeli. Siihen kuuluu monta palaa, jotka yhdessä muodostavat kokonaisuuden, Roitto sanoo.
Muistitestejä varten ei pidä harjoitella, mutta niihin voi valmistautua. On tärkeää, että testien aikana terveydentila on tasainen. Siksi testejä ei tehdä esimerkiksi sairaalajaksolla.
– Ennen testejä olisi hyvä nukkua normaalit yöunet ja välttää alkoholin käyttöä. On myös tärkeää tulla testeihin avoimin mielin, Roitto sanoo.
Mitä oikeampi tulos testeistä saadaan, sitä paremmin tilannetta voidaan selvittää.
– Ei siis tarvitse saada mahdollisimman hyviä pisteitä, vaan oman muistin toimintaa kuvaava tulos.
Tarvitaan yksilöllinen hoitosuunnitelma
Perusterveydenhuollossa toteutettujen tutkimusten jälkeen potilas saa lähetteen erikoissairaanhoitoon, paikkakunnan mukaan joko muistipoliklinikalle, neurologian tai geriatrian poliklinikalle. Siellä tehdään pään kuvantaminen.
– Pään magneettikuva on ensisijainen. Jos on jokin syy, miksi magneettikuvaa ei voida ottaa, voidaan ottaa pään tietokonekuva, Roitto kertoo.Lisäksi tarvittaessa voidaan toteuttaa neuropsykologinen arvio tai muita tarkempia diagnostisia testejä.
Tutkimusten perusteella lääkäri tekee diagnoosin muistisairaudesta. Diagnoosin jälkeen päästään aloittamaan hoito ja tekemään potilaalle hoitosuunnitelma.
– Kaikilla meillä on yksilölliset aivot ja yksilöllinen eletty elämä, siksi myös hoitosuunnitelman pitää olla yksilöllinen.
Muistisairauden hoidossa on tärkeää huomioida myös elintapojen vaikutus.
– Minulla on tapana käydä sairastuneen ja läheisen kanssa läpi se, että tilanteeseen vaikuttaa moni asia, ei vain lääkehoito. Mukana pitää olla lääkkeettömät keinot, eli ravitsemus, liikunta ja sosiaaliset kontaktit, Roitto sanoo.
Diagnosointi vaatii erityisosaamista
Roitto on työskennellyt Helsingin kaupungin geriatrian poliklinikalla vuodesta
2014. Sinä aikana muistisairauksien diagnosoinnissa on parantanut monta asiaa.
– Helsingissä CERAD-testit ovat tulleet terveysasemille tänä aikana, mikä on johtanut siihen, että muistisairauksiin osataan puuttua varhaisemmin. Meille erikoissairaanhoitoon tulee nyt enemmän oikea-aikaisia lähetteitä.
Muistisairauksien diagnostiikka vaatii erityisosaamista, jota pitää olla myös
perusterveydenhuollossa. Uutta tutkimustietoa tulee koko ajan lisää, ja siinä pitää pysyä ajan tasalla.
– Harvinaisempia muistisairauksia kuten Lewyn kappale -tautia ja otsaohimolohkorappeumaa ei tunnisteta terveydenhuollossa yhtä hyvin kuin Alzheimerin tautia ja verisuoniperäistä muistisairautta, Roitto toteaa.
– Niiden oireet ovat niin erilaisia, että varhaisessa diagnosoinnissa on haasteita.
Myös koronapandemia on vaikeuttanut muistisairauksien diagnosointia.
– Olemme eläneet koronavuosia ja pandemian jälkeisiä vuosia, ja hoitovelkaa on kertynyt. On kuitenkin tärkeää, että pystymme tarjoamaan muististaan huolestuneelle ihmiselle ajan tutkimuksiin.
Teksti: Anne Leinonen
