Jos asuminen kotona on hankaloitunut esimerkiksi muistisairauden takia, niin ainoa ratkaisu ei suinkaan ole pois muuttaminen.
Avuksi voi olla esimerkiksi Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n korjausavustus, ota voidaan myöntää vammaisille henkilöille sekä yli 65-vuotiaille, jotka ovat vähävaraisia. Avustus on useimmiten enintään 50 % hyväksyttävistä korjauskustannuksista.
ARA:n ylitarkastaja Elli Heikkisen mukaan avustus on tarkoitettu sellaisiin korjauksiin, jotka edistävät turvallista ja terveellistä kotona asumista.
– Usein korjausavustusta haetaan asunnon pesutilojen korjaukseen. Siellä voi olla hankalaksi koettu kylpyamme tai tila on muuten esteellinen.
Joskus monikerroksisessa talossa pesutilat sijaitsevat kellarissa, jonne johtavat portaat. Korjausavustusta voi saada tällaisessa tilanteessa esimerkiksi siihen, että pesutilat rakennetaan asuinkerrokseen.
ARA:n korjausavustusta haetaan lähtökohtaisesti verkkopalvelun kautta. Puutteelliset digitaidot eivät kuitenkaan ole este hakemiselle, vaan paperihakemuksetkin käyvät.
– Meillä on kahtena päivänä viikossa puhelinpäivystys, joka auttaa myös korjausavustuksen hakemisessa. Tarvittaessa apua saa myös Vanhustyön keskusliiton korjausneuvojilta.
KORJAUSTA EI SAA ALOITTAA ENNEN MYÖNTEISTÄ RAHOITUSPÄÄTÖSTÄ
Heikkinen kertoo, että korjausavustusten määrärahaa jää vuosittain jonkin verran jakamatta, vaikka avustuksesta koitetaankin tiedottaa aktiivisesti eri tavoin.
– On ollut sellaisia vuosia, jolloin avustuksia on haettu hyvinkin vilkkaasti. Tämä vuonna näyttäisi olevan pieni notkahdus, syyskuun loppuun mennessä meille on tullut hieman vajaa 600 hakemusta.
Viime vuonna hyväksyttyjä päätöksiin johti 75 % kaikista hakemuksista. Hylkäämisen yleisin syy oli tulo- tai varallisuusrajojen ylittyminen.
Ylitarkastaja huomauttaa, että korjaustoimenpiteitä ei saa aloittaa ennen ARA:n myönteistä avustuspäätöstä.
– Hakemuksen käsittelyaika on tällä hetkellä noin kuukausi.
ASUMINEN KOHENEE MONENLAISILLA RATKAISUILLA
Kun asunnon korjaus ajankohtaistuu, niin käytännön asioissa apuun voivat tulla esimerkiksi Vanhustyön keskusliiton (VTKL) korjausneuvojat, joita on 14 ympäri Suomea.
Länsi-Uudenmaan alueella toimiva rakennusinsinööri Nina Leino on yksi heistä.
– Asianosaisten lisäksi omaiset ja ystävät ottavat meihin yhteyttä. Annamme neuvontaa myös ammattilaisille. Joukossa on muun muassa muistineuvojia, toimintaterapeutteja ja kotipalvelun työntekijöitä.
Leinon mukaan yleisimpiä ikääntyneiden asuntoihin tarvittavia korjauksia ovat pesutilojen muutokset sekä erilaiset esteettömyyttä parantavat muutostyöt.
– Rakenteiden ja järjestelmien huonokuntoisuuskin aiheuttaa myös yleistä peruskorjaustarvetta.
Esteettömyydessä kannattaa miettiä kokonaisuutta ja turvallisuutta. Valaistuksen merkitystäkään ei voi väheksyä. Kylpyhuoneet saattavat olla joskus hämäriä, mikä lisää kaatumisriskiä.
– Materiaali- ja värivalinnat voivat esimerkiksi muistisairailla joissakin tapauksissa tukea kotona asumista. Väreillä voi kiinnittää huomiota vaikkapa valokatkaisijaan.
Muistisairaiden kanssa riskinä tulee mieleen lieden jääminen päälle.
– Turvaliesi ja liesivahti ovat näissä tapauksissa hyviä keinoja lisätä turvallisuutta.
ASIOITA KANNATTAA ENNAKOIDA
Nina Leino kertoo, että VTKL:n korjausneuvojilla on hyvinkin kokonaisvaltainen lähestymistapa asunnon korjaustarpeisiin.
– 65 vuotta täyttäneitä on niin erilaisia ja heidän tarpeensakin ovat erilaisia. Yhteinen lähtökohta on se, että jokainen haluaa asua omassa kodissa mahdollisimman pitkään.
Leino harmittelee, että korjausneuvojiin otetaan yhteyttä usein vasta silloin kun alkaa olla jo myöhäistä.
– Näitä omaan asumiseen liittyviä asioita kannattaisikin ennakoida, vaikka ne aluksi tuntuisivatkin vähän vierailta.
ARA:n kanssa korjausneuvojat tekevät jatkuvasti hyvää yhteistyötä liittyen muun muassa korjausavustushakemukseen.
– Jos henkilö haluaa, niin meidät voi valtuuttaa asiamieheksi. Teemme silloin avustushakemuksen heidän puolestaan. Huolehdimme koko prosessista aina maksatukseen saakka.
Teksti: Vesa Keinonen
