Iäkkäällä kaatuminen voi johtaa murtumaan, joka laskee elämänlaatua ja toimintakykyä jopa pysyvästi. Vanhempi tutkija Maarit Piirtola on tutkimuksissaan selvittänyt, miten kaatumisia voidaan välttää.
"Vanhana kuuluukin kompastella.” ”Se on vain rannemurtuma.” Kun ikäihminen tai hänen hoitoonsa osallistuvat henkilöt vähättelevät kaatumisia ja tapaturmia, kansanterveystieteen dosentti Maarit Piirtola huolestuu.
– Jos kaatumisiin suhtaudutaan luonnolliseen ikääntymiseen kuuluvana jatkumona, niiden taustalla olevat syyt jäävät selvittämättä.
Iäkkäänä murtumat paranevat aiempaa hitaammin ja huonommin. Vähäiseltä tuntuva murtumakin voi laskea elämänlaatua ja toimintakykyä jopa pysyvästi.
– Jäykällä ranteella maitopurkin avaaminen ja pukeutuminen on vaikeaa.
Iäkkäällä murtuma voi olla myös lopun alku. Päävamma johtaa usein aivoverenvuotoon ja lonkkamurtuma keuhkokuumeeseen.
– Liikuntaharjoittelu on tehokas keino ehkäistä kaatumisia ja helpottaa kaatumisiin liittyvää pelkoa, Piirtola painottaa.
Pelko saa välttelemään ulkona liikkumista, jolloin toimintakyky heikkenee entisestään.
– Harjoittelu tuo liikkumiseen varmuutta.
Muistisairaus lisää kaatumisia
Maarit Piirtola työskentelee vanhempana tutkijana UKK-instituutissa erikoisalanaan iäkkäiden kaatumisten ja kaatumisvammojen moniammatillinen ehkäisy. Hän on kysytty asiantuntija erilaisissa terveydenhuollon toimintakäytäntöjä kehittävissä tiimeissä.
– Iäkkäiden kaatumisiin tulisi suhtautua vastaavalla vakavuudella kuin ko honneeseen verenpaineeseen.
Piirtolan osaaminen näkyy muun muassa Lonkkamurtumien Käypä hoito -suosituksessa ja kaatumisten ja kaatumisvammojen ehkäisyn fysioterapiasuosituksessa.
Hän on sovittanut yhtenä asiantuntijana kaatumisten ehkäisyn maailmanlaajuiset suositukset Suomeen.
– Ikäihmisiltä ja heidän läheisiltään tulee kysyä jokaisen terveydenhuollon kontaktin yhteydessä kaatumisista, kirjata tieto ylös ja selvittää kaatumisten syy.
Kaatuminen voi olla merkki sairaudesta tai sen puutteellisesta hoidosta, lääkkeiden tai alkoholin vaikutuksesta tai liikkumiskyvyn heikkoudesta.
– Muistisairaus lisää kaatumisia. Tasapaino heikkenee ja liikkeet hidastuvat tai jäykistyvät, jolloin liikkumisesta tulee epävarmaa.
Muistisairaus vaikuttaa myös ravitsemukseen ja uneen. Vajaaravitsemus ja unihäiriöt lisäävät osaltaan kaatumistapaturmia.
Tanssi treenaa tasapainoa
Maarit Piirtola on pohjakoulutukseltaan fysioterapeutti. Kiinnostus iäkkäiden murtumiin sai alkunsa fysioterapiaopintojen lopputyöstä, joka käsitteli lonkkamurtumia ja niiden kuntoutusta.
– Ikäihmisten fysioterapia osoittautui palkitsevaksi ja merkitykselliseksi työksi. Tulokset näkyvät pian asiakkaiden arjessa.
Liikuntaharjoittelun sisältyminen osaksi iäkkään hoitosuunnitelmaa tukee itsenäistä selviämistä ja vähentää ulkopuolisen avun tarvetta.
– Kun tavoitteena on ehkäistä kaatumisia ja murtumia, suunnitelmaan tulee sisällyttää säännöllisen, monipuolisen liikkumisen ohella erityisesti tasapainoa ja alaraajojen lihasvoimaa lisäävää harjoittelua.
Tuolilta ylösnousut lisäävät reisien ja pakaroiden lihasvoimaa. Se helpottuu, kun nojaa nousun alussa vähän eteenpäin. Tasapaino harjaantuu liikkeissä, jotka laittavat vähän huojumaan. Alkuun voi siirtää seistessä painoa jalalta toiselle ja myöhemmin seistä yhdellä jalalla.
Tuolilta ylösnousuissa tuoli on turvallista tukea seinään ja tasapainoharjoittelu toteuttaa keittiötason äärellä.
– Porrasnousu treenaa alaraajoja ja tanssiminen tasapainoa huomaamatta.
Kuntosaliharjoittelu sopii liikuntarajoitteisellekin
Kuntosaliharjoittelu on muistisairaallekin tehokas tapa lisätä lihasvoimaa, ja sitä Piirtola harrastaa itsekin.
– Harjoittelu on helppoa ja turvallista, kun ammattilainen on ensin ohjannut alkuun.
Kun ryhmä on pieni tai muistisairaalla on avustaja, harjoittelu onnistuu sairauden edetessäkin. Harjoittelu sopii myös liikuntarajoitteiselle. Riittää, että pääsee istumaan laitteeseen itse tai avustettuna.
– Parhaassa tapauksessa muistisairas ja läheinen saavat kuntosaliharjoittelusta yhteisen harrastuksen.
Kun harjoittelu on säännöllistä ja nousujohteista, lihasvoima kasvaa iäkkäällä yhtä nopeasti kuin nuorempanakin.
– Kaksi kuntosaliharjoittelukertaa viikossa näkyy heti virkeämpänä olona. Lihasvoima lisääntyy parissa kuukaudessa.
Teksti: Virve Järvinen
