Suomalainen tutkimus vie tietoa aivoterveydestä maailmalle

Kuvituskuva Muisti-lehti.jpg

Suomalainen FINGER-tutkimus osoitti ensimmäisenä maailmassa, että muistisairauksien riskiin voi vaikuttaa elintavoilla. Nyt tutkimuksessa kehitetty toimintamalli leviää eri puolille maailmaa.

– Suomessa ollaan kärkiasemassa aivoterveyden edistämisessä. Muu maailma on siihen vasta heräämässä, kertoo professori Miia Kivipelto. Hän toimii lääkärinä ja kliinisen geriatrian professorina Karoliinisessa instituutissa ja Itä-Suomen yliopistossa.

Tällä hetkellä maailmassa on 55 miljoonaa muistisairautta sairastavaa, ja määrän arvioidaan nousevan 78 miljoonaan vuoteen 2030 mennessä.

– Koska muistisairauksiin ei ole parantavia lääkkeitä, ennaltaehkäisy on noussut maailmanlaajuisesti isoksi kysymykseksi, toteaa Kivipelto.

FINGER-tutkimus selvitti elintapaohjelman eli intervention tehoa verrattuna tavanomaiseen terveysneuvontaan. Interventio sisälsi ruokavalioneuvontaa,
liikuntaharjoittelua, muistiharjoittelua sekä sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden tehostettua seurantaa kahden vuoden ajan. Tutkimuksen mukaan interventiolla voitiin parantaa ikääntyneiden kognitiivisia toimintoja ja ehkäistä muistitoimintojen heikentymistä. Päätulokset tutkimuksesta julkaistiin vuonna 2015, ja niitä seurasi kiinnostus maailmalta.

– Useat maat halusivat neuvoja ja ohjeita, miten voisivat toteuttaa interventioita. Ensimmäisinä mukaan lähtivät Singapore, Kiina, Australia ja Yhdysvallat, kertoo Kivipelto.

Mallia muokataan kohdemaan mukaan

Kun kiinnostuneita maita tuli mukaan yhä enemmän, yhteistyötä varten perustettiin World Wide Fingers -verkosto. Verkostossa on nyt mukana jo yli 45 maata, kaikista maanosista.

– On ollut hienoa saada isoja maita mukaan. Esimerkiksi Etelä-Amerikasta lähti mukaan 12 maata, mukana myös Argentiina ja Brasilia, Kivipelto sanoo.

FINGER on valmis toimintamalli, joka perustuu viiteen tekijään; terveelliseen ruokavalioon, fyysiseen aktiivisuuteen, aivojumppaan, sosiaaliseen aktiivisuuteen sekä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden hallintaan. Mallia muokataan kohdemaan kulttuurin mukaan.

– Toimintamallin pitää sopia yhteiskuntaan. Esimerkiksi Etelä-Amerikassa
fyysisessä aktiivisuudessa on nostettu esiin tanssia, kertoo Kivipelto.

Mallin viemisessä maailmalle on pitänyt huomioida myös se, että muistisairauksiin liittyy paljon ennakkoluuloja ja negatiivisia asenteita.

– Moni maa on kuitenkin kokenut, että FINGER on positiivinen mahdollisuus poistaa stigmaa. Sen viesti on, että jokainen voi tehdä jotain oman aivoterveytensä eteen, Kivipelto sanoo.

Aivoterveys entistä ajankohtaisempaa

Koronaviruspandemiakaan ei hidastanut FINGERin leviämistä maailmalle.

– Kävi itse asiassa päinvastoin. Kun mahdollisuudet etäpalavereihin avautuivat, mukaan tuli myös maita, jotka eivät olisi muuten päässeet mukaan, kertoo Kivipelto.

– Ihmiset ovat tottuneet siihen, että aina ei voida tavata.

Pandemian aikana WW-FINGERS-verkosto toteutti tutkimuksen, jolla selvitettiin pandemian vaikutuksia muistisairauksien riskiin. Se paljasti, että pandemialla on ollut monia merkittäviä vaikutuksia. Muistisairauksien riskiin vaikuttavat myös psykososiaaliset tekijät. Pandemian aikana esimerkiksi unihäiriöt, yksinäisyys ja toivottomuus lisääntyivät.

– Aivoterveys on entistä ajankohtaisempaa nyt, Kivipelto toteaa.

Kehitystyö jatkuu edelleen

Toimintamallin vaikutuksia tutkitaan useassa mukana olevassa maassa. Kahdeksan tutkimusta on valmiina, ja 15 tutkimusta on käynnissä.

– Positiivisia tuloksia mallin käytöstä on tullut esimerkiksi Singaporesta ja Espanjasta. Myös Australiasta on tulossa positiivisia tuloksia, jotka vahvistavat FINGERin tulokset, Kivipelto sanoo.

Lisäksi FINGERiä kehitetään koko ajan eteenpäin. Alkuperäisessä toimintamallissa ei ole huomioitu esimerkiksi stressin hallintaa, unen vaikutusta ja kuulon heikentymistä.

– Näitä otetaan mukaan nyt ja samalla FINGERin käsite laajentuu, kertoo Kivipelto.

Kun tutkimus alun perin julkaistiin, Kivipelto ei osannut arvata, mihin se johtaisi.

– Suomessa on innovatiivinen ajattelutapa ja pohja ennaltaehkäisevään työhön. Tuntuu hienolta, että Suomessa saatiin tällainen käyntiin.

Teksti: Anne Leinonen