Päättyneitä hankkeita

Iloa ja voimaa -vapaaehtoishanke

Iloa ja voimaa -vapaaehtoishankkeessa (2017–2022) kehitettiin yhdessä muistiyhdistysten kanssa valtakunnallinen koordinaatiomalli Muistiliiton ja sen jäsenyhdistysten vapaaehtoistoiminnalle. Hankkeessa luotiin jäsenyhdistyksille työvälineitä sekä tarjottiin koulutusta ja tukea vapaaehtoistoiminnan alueelliseen koordinointiin.

Iloa ja voimaa -hanke lisäsi näkyvyyttä monipuolisista vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksista muistijärjestössä sekä vahvisti muistisairaiden ihmisten ja läheisten osallisuutta ja toimijuutta.

Minun valintani

Minun valintani -hankkeessa (2018–2021) vahvistettiin muistisairaiden ja läheisten kykyä tehdä harkittuja valintoja muuttuvassa sote-toimintaympäristössä sekä edistettiin muistisairaiden ihmisten kuulemista oman elämänsä asiantuntijoina.

Muistisairaan kokemuksen ja mielipiteen vahvistamiseksi lähdettiin kehittämään sähköistä alustaa, jossa muistisairaat ja läheiset voivat ottaa osaa yhteiskunnalliseen keskusteluun ja antaa äänensä ajankohtaisiin asioihin. Sähköinen alusta, Muistipaneeli, lanseerattiin marraskuussa 2020. Voit tutustua Muistipaneelin tämän linkin kautta.

Hankkeessa kehitettiin muistisairaille ja läheisille tuetun päätöksenteonmalleja ja tukimateriaaleja valintojen tekemiseen. Tuetun päätöksenteon materiaaleihin voit tutustua tämän linkin kautta.

Muistiohjelmatoiminta

Muistisairauksien merkitys kansanterveyden ja -talouden kannalta kasvaa ja yhtenä varautumisen välineenä Suomeen laadittiin kansallinen muistiohjelma. Sen tavoitteena oli rakentaa yhteisvastuullisesti muistiystävällinen Suomi. Muistiliitto koordinoi kansallisen muistiohjelman järjestöllistä toteuttamista 2013–2020.

Kansallinen muistiohjelma tuki kuntia ja kuntayhtymiä varautumaan muistisairaiden ihmisten määrän kasvuun. Kansallisen muistiohjelman toimeenpano kytkeytyi meneillään olevien lainsäädäntöhankkeiden ja ohjelmien toimeenpanoon, mutta vastuuta muistiystävällisen Suomen luomiseksi jaettiin myös kansalaisjärjestöille. Työtä tuki sosiaali- ja terveysministeriö Veikkauksen tuotoilla. 

Arjen asiamies

Arjen asiamies -hankkeessa kehitettiin muistiyhdistysten valmiuksia toimia muistisairaiden ihmisten arjen asiamiehinä: oikeuksien puolestapuhujina ja ennakoivan oikeuden toimintamallien tuntijoina. Hanketta tuettiin sosiaali- ja terveysministeriö Veikkauksen tuotoilla. Hankkeen kesto oli 2016–2018. Tutustu hankkeen toimintamalliin ja materiaaleihin Innokylässä.

Muistipuisto®

Miina Sillanpään Säätiön ja Muistiliiton yhteishankkeessa (2016–2018) kehitettiin virtuaalinen Muistipuisto®-verkkopalvelu yhteistyössä muistisairaiden henkilöiden, heidän läheistensä, vapaaehtoisten ja muististaan kiinnostuneiden henkilöiden kanssa. Muistipuisto® tarjoaa työvälineitä myös ammattilaisille, jotka työskentelevät eri sektoreilla muistisairaiden henkilöiden ja heidän läheistensä parissa. 

Muistipuisto®-hanketta tuki sosiaali- ja terveysministeriö Veikkauksen tuotoilla.

Muistineuvo

Muistineuvo-hanke tarjoaa läheistään hoitavalle omaiselle sekä sairastavalle:

• Ensitietoa juuri silloin kun itse siihen valmis
• Mahdollisuuden saada tietoa itselle sopivissa erissä
• Tietoa muistista, muistisairauksista sekä hoito- ja palvelujärjestelmään liittyvistä asioista
• Neuvontaa, tukea ja palveluohjausta
• Tiedon ja tuen tarve myös omaisella jonka läheinen siirtynyt pitkäaikaishoitoon

Puhelimessa vastaavat maakunnalliset Muistiluotsi-asiantuntija- ja tukikeskusten muistialan ammattilaiset. Hanketta rahoitti sosiaali- ja terveysministeriö Veikkauksen tuotoilla. Vaikka hanke on päättynyt, Muistineuvo-puhelimen toiminta jatkuu. 

Ajoissa apua avohuollosta 2004–2009

Muistisairas henkilö ja hänen omaishoitajansa tarvitsevat monenlaisia tukitoimia heti sairausdiagnoosin jälkeen. Projektissa tuotiin esille hyvän kotihoidon keskeisiä tekijöitä ja niissä ilmeneviä vajeita. Tietoa jaettiin koulutuksissa ja eri ammattijulkaisuissa olleissa artikkeleissa.

Projektissa selvitettiin liiton jäsenyhdistysten alueellista ja paikallista asiantuntija- ja tukityötä sairastuneille ja heidän omaisilleen osana kokonaisvaltaista hyvän kotihoidon tukea.

Projektin puitteissa käynnistettiin muistisairaiden ihmisten ja heidän omaistensa asiamiestoiminta. Asiamiestoiminnan osana tehtiin selvitys yksin asuvien muistisairautta sairastavien ihmisten oikeudellisesta asemasta. Asiamies toimi hankkeen ajan yksilötason neuvojana, liiton juridisena asiantuntijana, lainsäädännön seuraajana ja kannanottojen ja selvitysten laatijana.

Hanke toteutettiin Raha-automaattiyhdistyksen tuella.

Asiakaslähtöinen palvelujärjestelmä 2010–2014

Hankkeen päätavoitteena oli tarkentaa ja varmentaa kolmannen sektorin roolia muistisairaan ihmisen hoito- ja kuntoutusketjussa. Hanke jakautui Muistintila 2010 -selvitykseen ja sen pohjalta toteutettaviin interventioihin, joiden avulla kehitettiin vapaaehtoistoimintaa ja vertaistukea sekä vahvistettiin sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöiden asiakaslähtöistä ja kuntoutumista tukevaa toimintatapaa.

Osana projektia Muistiliitto kartoitti muistityön nykytilaa vuosien 2010 ja 2011 aikana. Muistintila 2010 -kokonaisuuteen kuuluvat:

• Järjestöselvitys 2010 yhdistyskentän resursseista ja tarpeista muistiyhdistysten puheenjohtajille
• Muistibarometri 2010 palvelujen saatavuudesta ja laadusta, ammattihenkilöstön osaamisesta sekä palveluja ohjaavista strategioista ja ohjelmista kuntien ja yhteistoiminta-alueiden sosiaali- ja terveydenhuollon johtajille
• seurantakysely (Repeat) muistisairauden kokemisesta sairauden ensimmäisenä vuonna sekä alkuvaiheen palveluistamuistisairauden diagnoosin saaneille ja heidän läheisilleen.

Hanke toteutettiin Raha-automaattiyhdistyksen tuella.

Kuntoutuspolku 2007–2009

Hankkeessa tuettiin paikallisten Alzheimer- ja dementiayhdistysten sekä kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden välistä yhteistyötä. Hankkeessa tehtiin yhteistyötä noin 10 paikallisen dementiayhdistyksen kanssa ja mukana on useita pilottikuntia, joissa kuntoutuspalveluita pyritään kehittämään joko koko sairauden jatkumolla tai esim. sairauden varhais- tai pitkäaikaishoidon vaiheessa.

Sosiaali- ja/tai terveystoimen asiantuntija on useimmiten kuntoutustarpeen ensimmäinen havaitsija. Erityistä huomiota kiinnitettiin ammattihenkilöstön osaamiseen ja koulutukseen muistisairaiden ihmisten kuntoutuskysymyksen ympärillä.

Sairastuneiden ihmisten motivoituminen kuntoutuspalvelujen käyttämiseen on myös tärkeä haaste. Projektissa pyrittiin antamaan tietoa sairastuneille itselleen ja kuulemaan myös heidän kokemuksiaan ja toiveitaan tulevaisuuden kuntoutuspalveluiden kehittämiseksi.

Hanke toteutettiin Raha-automaattiyhdistyksen tuella.

Timmit aivot on siisti juttu 2007–2009

Timmit aivot -hankkeen tavoitteena oli lisätä nuorten tietämystä aivoterveyden ylläpitämiseen ja oppimisen tehostamiseen liittyvistä tekijöistä sekä päihteiden käytön, ravitsemuksen, aivojen aktivoinnin, liikunnan ja riittävän unen merkityksestä muistin toimintaan. Projektin kohderyhmänä olivat yläasteikäiset nuoret. Projektipaikkakunnilla järjestettiin kampanjoita, joissa painotettiin terveitä elämäntapoja oppimisen edistäjinä. Nuorille tuotettiin myös oppimateriaalia.

Hanke toteutettiin Sosiaali- ja terveysministeriön Terveyden edistämisen määrärahojen tuella.

Muistimarkkinat 2009–2010

Muistimarkkinat oli Muistiliiton organisoima vanhustyön imagokampanja, jolla pyrittiin vaikuttamaan vanhus- ja dementia-alan työvoiman riittävyyteen tulevaisuudessa. Väestön ikääntymisen takia ammattitaitoisten työntekijöiden tarve vanhus- ja dementiatyössä kasvaa, mutta ala ei houkuttele nuoria. Kampanjan avulla pyrittiin saamaan sosiaali- ja terveydenhuoltoalan opiskelijat innostumaan vanhustyöstä ja erikoistumaan alalle. Kampanjaan liittyviä tapahtumia järjestettiin Muistiliiton jäsenyhdistysten toimesta eri puolella Suomea.

Hanke toteutettiin Raha-automaattiyhdistyksen tuella.

Ota yhteyttä: