Muistisairaudet koskettavat kaikkia – asenne ratkaisee. Muistisairauksiin on liittynyt perinteisesti kielteinen leima ja syrjivät asenteet ovat heikentäneet muistisairauksia sairastavien ihmisten hyvinvointia. Vaikka tieto ja ymmärrys muistisairauksista ja niiden hoitomahdollisuuksista on lisääntynyt nopeasti, kielteiset asenteet eivät ole muuttuneet yhtä nopeasti. Asenneilmapiiriä on muutettava, jotta muistisairaat ihmiset voivat olla yhteiskunnan yhdenvertaisia jäseniä, elää 11 mielekästä elämää ja saada ajoissa tarvitsemaansa tukea sekä kuntoutumista edistäviä hoitoa ja palveluja.

Muistisairauksia sairastaa arviolta 193 000 ihmistä. Lisäksi muistisairaudet koskettavat monia meistä läheisinä, naapureina ja työtovereina. Sosiaali- ja terveysalan, mutta myös muiden alojen työntekijät, kohtaavat työssään muistisairaita ihmisiä ja heidän läheisiään. Kaikkien meidän kannustavat ja hyväksyvät asenteet vaikuttavat siihen, että muistisairaat ihmiset voivat elää tasavertaisina muiden kanssa. Muistisairaiden ihmisten ja heidän omaistensa yhdenvertaisuuden ja itsemääräämisoikeuden turvaaminen on yhteiskunnan erityinen tehtävä.

Tiedon lisääminen ja asenteiden muuttaminen on edellytys ennaltaehkäisyn, varhaisen tunnistamisen sekä hoidon ja palvelujen vaikuttavuuden parantamiselle. 

Muistiohjelman (2012-2020) tavoitteena on ollut, että...

• Muistisairauksiin ja sairastuneisiin ihmisiin liittyvät asenteet ovat muuttuneet myönteisemmiksi.
• Muistisairaiden ihmisten perus- ja itsemääräämisoikeuden toteutuminen on turvattu hyvin.