Tietoa ja tukea kaikille riippumatta kieli- tai kulttuuritaustasta

Suomessa elää melkein puoli miljoona vieraskielistä ihmistä, joilla ei ole äidinkielenä kotimaista kieltä. Määrä tulee tulevina vuosina vain lisääntymään samalla kun muistisairaiden määrä kasvaa. Jokaisen muistisairaan yksilölliset tarpeet pitää ottaa huomioon, ja kun kyse on Suomeen muuttaneista, kieli- ja kulttuuritaustan vaikutusta ei voi väheksyä.

Muistisairaus vaikuttaa kielellisiin toimintoihin ja johtaa usein siihen, että myöhemmin elämässä opittu kielitaito heikkenee ja oman äidinkielen merkitys kasvaa. Joten vaikka ihminen olisikin asunut Suomessa 30 vuotta ja oppinut kielen hyvin, muistisairauden myötä mahdollisuus toimia aktiivisesti ja olla osallisena yhteiskunnassa saattaa pienentyä.

Muistisairaille ja heidän läheisilleen on tarjolla monipuolista toimintaa ja erilaisia tukipalveluja, mutta suurin osa on suunniteltu palvelemaan suomea ja ruotsia puhuvia henkilöitä, jotka ovat tottuneita suomalaisiin järjestelmiin ja toimintatapoihin. Eri kieli- ja kulttuuritaustaiset henkilöt jäävät helposti tuen ulkopuolelle eivätkä osaa navigoida palvelutarjonnassa, kun muistiongelmia ilmestyy. Kotimaassa reitti arkea helpottaviin palveluihin voi olla ihan eri.

Kielen ja kulttuurin vaikutus

Oman kielen ja kulttuurin vaikutus muistisairauden matkalla ilmenee jo ihan alkumetreillä. Stigma liittyen muistisairauksiin omassa kulttuurissa voi johtaa siihen, ettei muistitutkimuksiin hakeuduta. Jos kuitenkin rohkaistuu menemään lääkärille kertomaan huolestuttavista oireista, voi valitettavasti huomata, ettei tule ymmärretyksi. Jokainen voi varmaan kuvitella, miltä tuntuisi puhua omasta sairaudestaan tai tunteistaan kielellä, joka ei ole oma tunnekieli. Kuinka moni pärjäisi vieraalla kielellä tehdystä muistitestistä? Kaikki eivät ole tietoisia mahdollisuudesta saada tulkkia, eikä tulkin käyttäminen muistioireiden selvittämiseksi aina ole toimivaa.

Diagnoosin saamisen jälkeen on mahdollista, että käteen jää ainoastaan esite kielellä, jota ei hallitse kunnolla sekä lista palveluista, joiden nimet eivät kerro, mitä ne käytännössä voisivat tarkoittaa tai mistä voisi hakea apua. Muistisairaan ihmisen oikeuksissa sanotaan, että jokaisella ihmisellä on oikeus diagnoosiin sekä tietoon sairaudestaan ja sen oireista. Vieraskielisten kohdalla tämä ei valitettavasti aina toteudu.

Muistisairauden edetessä haasteita voi ilmestyä esimerkiksi saavutettavan kuntoutuksen tai kulttuurisesti tärkeiden perinteiden huomioivan hoitokodin löytymisessä. Näkemys omaishoidosta voi myös olla jossain kulttuureissa eri, eikä läheinen välttämättä näe mahdollisuutta saada apua omaan jaksamiseensa.

Askeleet eteenpäin kulttuurisensitiivisessä muistityössä

Moninaisuuden huomioiminen muistityössä on asia, jota ei voi jättää tekemättä. Paljon kehitettävää on vielä, mutta se myös tarkoittaa, että pienilläkin teoilla voi olla iso vaikutus. Tärkeintä on, että tahtoa, kiinnostusta ja asennetta asiaan eteen työskentelyyn on olemassa.

Muistiliitossa halutaan kehittyä tukemaan kaikkia muistisairaita ja läheisiä, riippumatta kielestä tai kulttuuritaustasta. Muistiopas-hanke käynnistettiin maaliskuussa panostamaan tiedon levittämiseen sekä tuen tarjoamiseen eri kieliyhteisöihin. Kartoittamalla yhteisöjen toiveita ja tarpeita sekä miettimällä mahdollisuuksia yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa, parempia toimintatapoja tulee esille.

Oppaan avulla oikea polku voi löytyä

Muistiopas-hankkeessa nähdään mahdollisuuksia onnistuneisiin kohtaamisiin ja toimintamuotoihin löytämällä vapaaehtoisia muistioppaita, jotka voivat toimia tiedonvälittäjinä ja tukihenkilöinä muistisairaan omalla äidinkielellään ja kulttuuriin sopivalla tavalla. Kaikilla maahanmuuttajilla ei tietysti ole samoja tarpeita tai toiveita, joten toimintamallin pitää myös olla joustava. Jo suunnitteluvaiheessa pitää yhteisön edustajilta kysyä mielipiteitä, ja kehittää toimintaa yhdessä. Eri tapoja voi rohkeastikin kokeilla vapaaehtoisten kanssa.

Jotta vieraskielisen yhteisön tieto kasvaa sekä valmius tukea muistiasioissa säilyy, tarvitaan toimiva linkki tukea tarvitsevan ja palveluntarjoajan välillä. Koulutetut muistioppaat voivat toimia kompassina hyvinvointialueiden tarjoamiin palveluihin sekä olla avaamassa ovia muistiyhdistysten ja Muistiluotsien toimintaan. Muistioppaan rinnalla eksymisen mahdollisuus palvelupolulla pienenee ja edellytykset muistisairauden kanssa elämiseen vahvistuvat.

Kirjoittajat: