Muistiliiton hallitusohjelmatavoitteet

Muistisairaudet ovat yksi suomalaisen kansanterveyden keskeisimmistä haasteista. Muistisairauksia sairastaa noin 200 000 ihmistä, joista noin puolella sairaus on keskivaikea tai vaikea.

Vuodessa sairastuu 14 500 uutta ihmistä. Työikäisiä muistisairaita on 7 000-10 000. Lisäksi on arvioitu, että noin 200 000 kärsii kognitiivisten toimintojen eriasteisesta heikkenemisestä. Muistisairaat ovat omaishoidon suurin ryhmä ja valtaosalla tehostetun palveluasumisen asiakkaista on muistisairaus.

Muistiliiton tavoitteena on muistiystävällinen Suomi, jonka kivijalkoja ovat vankka tietopohja muistisairauksista, tutkimus ja innovaatiot. Muistiystävällisessä Suomessa on tarjolla tietoa muistisairauksista ja niiden hoitoon ja ennaltaehkäisyyn panostetaan.

Muistiliiton tavoitteet tulevalle hallituskaudelle

 1. Muistisairaan itsemääräämisoikeus turvataan lainsäädännöllä. 

• Hallituksen tulee käynnistää asiakas- ja potilaslain valmistelu uudestaan niin, että se turvaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden itsemääräämisoikeuden ja minimoi rajoittamistoimenpiteiden käytön.

• Itsemääräämisoikeuslain valmistelun lähtökohtana tulee olla muistisairaan sekä muiden asiakasryhmien perus- ja ihmisoikeudet, eivät ainoastaan vakiintuneet hoito- ja toimintakäytännöt.

• Itsemääräämisoikeuslain toimeenpanoon valmistautumiseen tulee varata riittävästi aikaa ja resursseja kuten tiedotusta ja koulutusta lain soveltamisen tueksi. 
   

 2. Kansallinen muistiohjelma jatkuu 2021 uudella ohjelmakaudella.  

• Kansallisen muistiohjelman 2012-2020 pohjalta tulee valmistella ja käynnistää sen jatkokausi 2021-2030. Muistiohjelman sisällön tulee edelleen keskittyä sekä muistisairaiden hyvinvoinnin ja oikea-aikaisen tuen ja palvelujen kehittämiseen, että aivoterveyden edistämiseen ja muistisairauksien ennaltaehkäisyyn. Muistisairauksiin liittyy kansalaisten keskuudessa yhä kielteisiä asenteita ja koettua häpeää, joita ohjelmalla tulee hälventää.

• Kansallinen Muistiohjelma tarvitsee valtakunnallisen strategisen ohjauksen lisäksi riittävät resurssit ja koordinaation paikallistason monialaiseen yhteistyöhön, kehittämiseen, tiedotukseen ja juurruttamiseen.

• Ohjelma tulee toteuttaa yhteistyössä yliopistojen tai tutkimuslaitosten sekä järjestöjen kanssa.
   

 3. Muistisairauksien ennaltaehkäisyssä otetaan käyttöön WHO:n suositukset

• Muistisairaudet eivät ole normaalin ikääntymisen väistämätön seuraus. Viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, että niitä voidaan ennaltaehkäistä vaikuttamalla riskitekijöihin, joita ovat mm. korkea verenpaine, tupakointi ja ylipaino. Suomen tulee ottaa käyttöön WHO:n julkaisemat suositukset muistisairauksien ehkäisemiseksi ja ohjata riittävät resurssit elintapaohjaukseen ja tiedotukseen.

 

 4. Muistisairaan kuntoutus, hoito ja hoiva turvataan ja se on laadukasta.

• Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteiden uudistamista tulee jatkaa. Muistisairailla on oltava yhdenvertaiset mahdollisuudet saada palveluita ja sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden hyvä integraatio tulee varmistaa.

• Kuntoutuksen, hoidon ja hoivan polku tulee suunnitella ja toteuttaa yksilöllisesti. Hoitopolkuun kuuluu lääke- ja hoitotieteellinen osaaminen sekä vertaistuki ja sairastuneen itsemääräämisoikeuden ja oman aktiivisuuden tukeminen.

• Kotona asuvalle muistisairaalle tulee varmistaa riittävästi resurssoitu ja turvallinen kotihoito sekä tarvittaessa kuntouttavaa ja toimintakykyä tukevaa päivätoimintaa.

• Läheisiä tulee tukea yhtenäistämällä omaishoidon kriteerit, turvaamalla siihen riittävät määrärahat sekä järjestämällä omaisille riittävästi vapaata ja muuta tukea.

• Tehostetun palveluasumisen riittävät resurssit ja valvonta tulee turvata.

• Sosiaali- ja terveysalan toisen asteen ja ammattikorkeakoulututkintojen perusteisiin tulee lisätä muistisairauksien perusosaaminen. Lisäksi on tarjottava muistisairauksien kuntoutuksen ja hoidon täydennyskoulutusta.

Lisätietoja: