Eduskuntavaalit 2023

Kuvituskuva: Kuoro laulaa yhdessä.

 Muistiliiton hallitusohjelmatavoitteet

Muistiliiton tavoitteet hallituskaudelle 2023-2027

Muistiliitto edistää muistiystävällistä yhteiskuntaa, jossa muistisairas ja hänen läheisensä elävät hyvää elämää ja saavat tarvitsemansa tuen ja palvelut.

Muistiliitto vaatii, että tulevan hallituksen tulee sitoutua

1. muistisairauksien riskitekijöiden ennaltaehkäisyyn
2. turvallisen asumisen varmistamiseen
3. omaishoitajien tilanteen parantamiseen.


Tutustu näihin tarkemmin:

1. MUISTISAIRAUKSIEN ENNALTAEHKÄISYYN JA VARHAISEEN TUNNISTAMISEEN ON INVESTOITAVA

  • Muistisairauksiin ei vielä ole parantavia hoitoja, mutta tutkimus on osoittanut, että jopa 40 % muistisairauksista olisi ehkäistävissä tai ainakin sairauden puhkeamista voitaisiin viivästyttää. Puuttumalla muistisairauden riskitekijöihin ja vahvistamalla suojaavia tekijöitä voidaan lisätä terveyttä ja säästää euroja. Muistisairauksien varhainen ja luotettava diagnosointi on tärkeää, jotta sairastunut pääsee oikean hoidon ja palvelujen piiriin.
  • Hyvinvointialueille on luotava kannusteet ja varmistettava rahoitus muistisairauksien ennaltaehkäisyyn ja aivoterveyden edistämiseen mm. vaikuttavaa elintapaohjausta kehittämällä.
  • Muistisairauksien palvelu- ja hoitopolkujen kehittämistä tulee jatkaa sekä alueellisesti että valtakunnallisesti.
  • Muistisairauksien varhainen tunnistaminen ja diagnosointi osana hoitopolkua on saatava toimivaksi koko Suomessa. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön valmiuksia tunnistaa muistisairaus ja tehdä diagnoosi tulee lisätä koulutuksella.

2. MUISTISAIRAIDEN TURVALLINEN ASUMINEN ON VARMISTETTAVA

  • Suurin osa muistisairaista asuu kotona joko omaishoitajan kanssa tai yksin. Turvallinen ja mielekäs arki kotona edellyttää, että asunnon fyysiset puitteet ja sinne vietävät palvelut ovat tarpeenmukaiset ja riittävät. Myöhemmässä vaiheessa perhehoito ja yhteisöllinen asuminen tarjoavat tuetun arkiympäristön kustannustehokkaasti.
  • Kunnille ja kotitalouksille on turvattava riittävät taloudelliset avustukset kotien muuttamiseksi esteettömiksi ja muistiystävällisiksi.
  • Kotona asumisen ja ympärivuorokautisen hoivan väliin tarvitaan lisää tuettua ja yhteisöllistä asumista. Tämä edellyttää erityisesti palveluiden varmistamista, mutta myös uusien asumismuotojen kehittämistä.
  • Perhehoitoa tulee kehittää ja perhehoitajien taloudellista asemaa selkiyttää ja parantaa.
  • Kotona asuvien muistisairaiden toimintakykyä ylläpitäviä ja kuntouttavia palveluita, esimerkiksi päivätoimintaa, tarvitaan lisää.
  • Hoivakotipaikkoja tulee olla riittävästi niille muistisairaille, jotka eivät enää selviydy itsenäisesti tai omaishoidossa.

3. MUISTISAIRAIDEN OMAISHOITOA ON KEHITETTÄVÄ JA OMAISHOITAJIEN ASEMAA PARANNETTAVA​​​​​​​

  • Muistisairasta läheistään hoitavat ovat suurin omaishoitajien ryhmä. Omaishoitajat tarvitsevat tehtäväänsä riittävän taloudellisen ja muun tuen. Omaishoito on yhteiskunnalle erittäin kustannustehokas hoivan muoto esimerkiksi ympärivuorokautiseen palveluasumiseen verrattuna, joten omaishoitajien tukeen ja jaksamiseen kannattaa investoida.
  • Omaishoitajien asemaa eri hyvinvointialueilla tulee parantaa ja yhdenvertaistaa lainsäädäntöä uudistamalla. Uudistuksessa omaishoidon palkkioiden tasoa ei saa laskea, vaan niihin tulee investoida nykyistä enemmän.
  • Omaishoitajien jaksaminen tulee turvata tarjoamalla palveluita, kuten esimerkiksi enemmän vapaapäiviä hoitajalle ja lyhytaikaista hoitoa muistisairaalle.
  • Työssäkäyvien omaishoitajien asemaa on parannettava lisäämällä työelämän joustoja ja säätämällä taloudellisesta korvauksesta omaishoitovapaalle. Myös etäällä muistisairaasta asuvien omaishoitajien asema tulee vakiinnuttaa.

 Lisätietoja:

Kirsi Korhonen
Viestintäpäällikkö
puh. 050 5432 545
kirsi.korhonen@muistiliitto.fi