Ota muutto puheeksi – riittävän ajoissa
4.5.2018
Koti nähdään usein parhaana paikkana asua, ja tätä asumismuotoa pyritään tukemaan monin tavoin. Kotona asuminen voi kuitenkin olla muistisairauden edetessä turvatonta, ja kodista voi muodostua muistisairaalle tyhjiö, jossa hänen ainoat sosiaaliset kontaktinsa liittyvät kotihoidon käynteihin. Onko tämä sitä, mitä muistisairas itse oikeasti haluaisi?
Vanhustenhoidon viimeaikaisena suuntauksena on ollut laitoshoidon purkaminen sekä kotihoidon ja muiden kotiin tuotavien tukipalveluiden lisääminen. Oman kodin ajatellaan olevan ikäihmiselle paras paikka asua ja kotona asumisen vaikuttavan elämänlaatuun myönteisesti.
Kotihoidon nykytila on kuitenkin herättänyt paljon keskustelua ja aihe on ollut toistuvasti myös uutisotsikoissa (ks. mm. YLEn uutiset 22.4.2018 ja 26.4.2018). Lisäksi muistisairauteen liittyy sairauden edetessä kotona asumiseen liittyviä haasteita, jotka voivat muodostua muistisairaan turvallisuutta uhkaaviksi elämänlaadun heikentymisestä puhumattakaan.
Muistisairautta sairastavan, kuten kenen tahansa muunkin, oikeuksiin kuuluu saada tietoa ja tulla kuulluksi omaa hoitoaan koskevista asioista. Hoitoa koskeva päätöksenteko tulee tapahtua yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Muistisairauden edetessä muistisairaan omat vaikutusmahdollisuudet omaan hoitoonsa ja asuinpaikkansa valintaan kuitenkin heikkenevät. Omaiset ja läheiset ovat tällöin usein päättämässä muistisairaalle merkityksellisistä asioista.
Ei ole olemassa valtakunnallista ohjeistusta siitä, miten, missä vaiheessa ja kenen kanssa muistisairaan asuinmuoto ja mahdollinen tuleva muutto omasta kodista tulisi ottaa puheeksi. Siten muistisairaat ovat eriarvoisessa asemassa päätettäessä heidän loppuelämäänsä vaikuttavasta asuinmuodosta. Muuton tarpeesta keskustelu voi olla vaikeaa ja herättää ristiriitaisia tunteita myös läheisille, kuten puolisolle.
Tukea puheeksiottoon
Hoitotyön tutkimussäätiö on yhteistyössä Muistiliiton kehittämässä keinoja siihen, miten muistisairaan muutto kotoa ympärivuorokautisen hoidon piiriin tulisi ottaa puheeksi. Hankkeessa kehitettävä tukityökalu auttaa muistisairaita ilmaisemaan tahtonsa ja suunnittelemaan tulevaa asuinmuotoaan. Työkalu tarjoaa tukea muuton puheeksi ottoon myös läheisille ja muille muistisairaiden parissa toimiville. Lisäksi se auttaa tunnistamaan riittävän ajoissa, milloin muistisairaan asuinmuoto tulisi arvioida uudelleen.
Kirjoittajat:
tutkijat Heidi Parisod p. 044 529 0037 ja Hannele Siltanen p. 050 527 7433
Hoitotyön Tutkimussäätiö
