Muistiliiton hallitusohjelmatavoitteet: Muistisairaudet kansanterveyden prioriteetiksi 

8.5.2019

Muistisairaudet ovat yksi suomalaisen kansanterveyden keskeisimmistä haasteista. Muistisairaus koskettaa vähintään puolta miljoonaa suomalaista, noin 200 000 sairastunutta ja sekä heidän läheisiään. Noin puolella sairastuneista muistisairaus on vaikea tai keskivaikea. Vuosittain sairastuu 14 500 ihmistä. Se tarkoittaa, että tiedon, tuen ja palvelujen kasvaa.

Alkuvuoden keskustelu vanhusten hoivasta horjutti vakavasti ihmisten luottamusta palvelujärjestelmäämme. Ihmiset pohtivat, millaista hoivaa ja huolenpitoa heidän läheisensä tai he itse saavat. Erityisesti muistisairaat ja heidän omaisensa kokivat turvattomuutta.

Tulevan hallituksen ohjelmaan on välttämätöntä sisällyttää toimenpiteitä, jotka vahvistavat muistiystävällistä yhteiskuntaa.

Hallituksen tulee asettaa muistisairauksien ennaltaehkäisy yhdeksi suomalaisen kansanterveyden prioriteetiksi. WHO on laatinut muistisairauksien ennaltaehkäisyn suositukset, jotka Suomen tulee ottaa käyttöön. Viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, että riskitekijöihin kuten korkeaan verenpaineeseen, ylipainoon ja tupakointiin vaikuttamalla voidaan parantaa aivoterveyttä ja ennaltaehkäistä muistisairauksia. Samalla ehkäistään myös monia muita terveyshaittoja.

Muistisairaalla on tuen ja palvelujen tarpeesta ja toimintakyvyn puutteista huolimatta oikeus itsemääräämiseen. Hallituksen on jatkettava asiakas- ja potilaslain valmistelua ja turvattava muistisairaiden asiakkaiden itsemääräämisoikeus. Lähtökohtana tulee olla muistisairaan ihmis- ja perusoikeudet, eivät rajoittamistoimet tai pelkät vakiintuneet hoitokäytännöt.

Kun itsemääräämisoikeus toteutuu, toteutuu usein hyvä kuntoutus, hoiva ja hoito. Toisinkin asian voi sanoa; kun muistisairaan hoito on yksilöllistä, se perustuu tarpeisiin ja on kunnolla resurssoitua, rajoittamistoimille ei edes ilmene tarvetta. Esimerkiksi levottomuus pysyy poissa, kun tehostetussa palveluasumisessa muistisairas tulee kohdatuksi, kokee olonsa turvalliseksi ja ympäristö on hänelle mielekäs.

Muistisairaille on turvattava oikea-aikaiset, laadukkaat ja asiantuntevat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut yhdenvertaisesti asuinpaikasta riippumatta. Hallituksen tulee jatkaa sote-palveluiden uudistamista samalla palveluiden integraatiota vahvistaen. Myös palveluiden valvontaan tulee satsata. Henkilöstön osaaminen muistisairauksista tulee varmistaa niin perusopinnoissa kuin täydennyskoulutuksellakin.

Suuri osa muistisairaista asuu kotonaan. Kotihoidossa tulee olla riittävästi henkilöstöä, jotta koti on turvallinen. Kotihoitoa ei saa rakentaa omaisten varaan eikä heitä edes kaikilla ole. Muistisairasta läheistään hoitavia tulee tukea yhtenäistämällä omaishoidon kriteerit ja turvaamalla omaishoidon riittävät määrärahat sekä vapaapäivät ja muu tuki.

Muistisairauksiin liittyy yhä kielteisiä asenteita. Muistiystävällisyys tarkoittaa mm. kielteisten asenteiden hälvenemistä, mikä vaikuttaa sekä muistisairaiden että heidän läheistensä hyvinvointiin. Lisäksi muistisairauksien ehkäisy ja aivoterveyden edistäminen tulee nostaa vahvemmin keskiöön.

Hallituksen tulee valmistella ja käynnistää Kansallisen muistiohjelman jatkokausi 2021–2030, jossa edelleen vahvistetaan muistiystävällisyyttä ja muistisairauksien ennaltaehkäisyä. Uudella ohjelmakaudella paikallisen tason koordinaatiota ja kehittämistä tulee vahvistaa, jotta ohjelman vaikuttavuutta saadaan lisättyä ja tulokset juurtuvat. Ohjelma tulee toteuttaa yhteistyössä yliopistojen tai tutkimuslaitosten sekä järjestöjen kanssa. 

Kirjoittaja:

Katariina Suomu
toiminnanjohtaja
puh. 050 567 6445
katariina.suomu@muistiliitto.fi