Koronavirustilanne vaikuttaa myös työikäisiin muistisairaisiin

31.3.2020

Suomessa on 200 000 muistisairasta, joista noin 7 000 työikäisenä sairastuneita. Työikäisiksi luetaan kaikki alle 65-vuotiaat. Heillä ensisijaiset oireet eivät aina ole muistin ongelmia, vaan voivat olla esimerkiksi vaikeuksia hahmottaa asioita, toimia järjestelmällisesti tai ryhtyä toimimaan.

Muistisairaus ei sinänsä ole riskitekijä koronavirukseen sairastumiselle, mutta muistisairas ihminen ei ehkä pysty hahmottamaan tai jäsentämään, mihin kaikkeen tilanne nyt vaikuttaa. Riskit liittyvät ainakin liikkumiseen kodin ulkopuolella, vierailuihin sekä käsihygieniaan. Myös vierailukiellot ja erilaisten tukipalvelujen, kuten ryhmätoimintojen tai päivätoiminnan puuttuminen arjesta sekoittaa päivän rutiineja, kun päivät poikkeavat totutusta. Nämä asiat voivat huolestuttaa tai aiheuttaa hämmennystä sairastuneelle sekä perheille.

Tukea tarvitsevat nyt perheet ja muualla asuvat läheiset

Työikäisten muistisairaiden tilanteet kotona haastavat sekä sairastunutta että perheen jäseniä pohtimaan monenlaisia tapoja tukea ja auttaa. Perheeseen saattaa kuulua eri-ikäisiä lapsia, jotka voivat olla nyt apuna. Toisaalta päivän rutiinit eivät perheissä kenelläkään ole nyt samanlaisia ja kun ollaan enemmän yhdessä, on arjen sujuminen monenlaisten tekijöiden summa. Huolta voivat aiheuttaa esimerkiksi läheisten sairastuminen, se, miten muistisairas pärjää tai taloudelliset seikat. Osa nuorista kantaa myös suurta huolta toisaalla asuvan muistisairaan vanhempansa selviytymisestä, kun vierailut eivät nyt ole mahdollisia.

Eristäminen, uutisten näkeminen ja seuraaminen voi ahdistaa ja kuormittaa kaikkia osapuolia, ja läheiset joutuvat jatkuvasti selittämään tilannetta muistisairaalle. Asiat vaikuttavat paitsi sairastuneen toimintakykyyn ja mielialaan, myös muihin perheenjäseniin tai muualla asuviin läheisiin, joilla on huoli sairastuneen läheisen pärjäämisestä. Varsinkin yksin asuvat muistisairaat ihmiset jäävät nyt ehkä todella yksin. Heille tuen antamiseen on mietittävä monenlaisia ratkaisuja ja kokeiltava eri keinoja. Jos sairaus on vielä kovin alkuvaiheessa, voi puhelimen kautta neuvominen onnistua ainakin joissain asioissa. Mikäli muistisairas henkilö on tottunut käyttämään some kanavia ja tietokonetta, mahdollisuuksia löytyy jo huomattavasti paljon enemmän.

Tilanteesta kertominen on hyvä tehdä muistisairaalle sellaisilla termeillä, joita hän ymmärtää. Voi myös pohtia, mitä kaikkea hänen on tarpeen tietää. Tärkeintä on samalla luoda turvallista ja rauhallista tunnetta siitä, että hän on turvassa. Kertoa, kuka hänestä pitää huolta ja kenen puoleen voi kääntyä tai soittaa. On tärkeä huolehtia myös, että kotoa löytyy yhteyshenkilön nimi numeroineen ja se on selkeästi näkyvillä tai saatavilla. Parhain tapa nyt on ehkä soittaa vähintään aamuin ja illoin, että kaikki on kunnossa. Puhelimessa voi myös muistella menneitä ja nostaa esille hauskoja tapahtumia, niin voi huojentaa omaa ja toisen oloa. Omaa tai läheisten huolta koronaviruksesta ja siihen liittyvistä asioista voi myös lievittää käytännönläheisin keinoin, joita löytyy Mieli ry:n sivuilta.

Arjen turvaa nyt rutiineista ja tukipalveluista

Tärkeintä on ensisijaisesti huolehtia ainakin ruuasta ja lääkkeistä. Jos olet huolissasi työikäisen muistisairaan vanhempasi selviytymisestä kotona, mieti esimerkiksi asuuko joku ystäväsi tai sukulaisesi ehkä lähempänä, joka voi auttaa käymällä kaupassa tai sopimalla vaikka kauppatreffit? Tai voitko tilata ruokaa läheisellesi tai käyttää kauppa-apua? Puhelimen välityksellä voi tehdä tilauksen vaikka yhdessä.  

Monet apteekit toimittavat lääkkeitä kotiin ja nyt useampi apteekki on ottanut tämän palvelun käyttöön. Voit lukea lisää Kanta.fi, jossa ohjeistetaan apteekissa asiointiin. Apua perheen tai läheisen tilanteeseen voi kysyä oman kunnan sosiaalitoimelta. Vapaaehtoisia avustajia löytyy SPR:ltä ja naapuriapuakin on tarjolla.

Muistisairaille rutiinit ja säännöllinen päivärytmi tuovat turvaa ja arjen hallinnan tunnetta. Tätä varten voi suunnitella esimerkiksi viikko-ohjelman, johon lisää sairastuneelle sopivaa ja säännöllistä tekemistä kotona. Hyvänä vinkkinä ovat kuunneltavat äänikirjat, musiikkia Youtubessa tai ohjelmat, joita voi katsoa YLE Areenassa sekä rentoutusohjelmat, joita voi katsoa tietokoneelta. Voi laittaa jumppavideon ja jumpata yhdessä, vaikka etänä. Ohjeita ja vinkkejä kannattaa antaa myös puhelimen välityksellä, vaikka yksin asuvalle. Älä aliarvioi tilanteita, vaan tartu kevyesti erilaisiin kokeiluihin. Muistisairaskin voi oppia uutta, ainakin tuetun ohjauksen avulla kannattaa kokeilla. Nyt tarvitaan monenlaisia keinoja ja ystävien sekä läheisten tukea niin sairastuneelle kuin läheisillekin, jotta tästä kaikesta tullaan yhdessä selviämään.

Työikäisille muistisairauteen sairastuneille löytyy oma Facebook-ryhmä, johon voi liittyä jäseneksi muutamaan kysymykseen vastaamalla. 

Mikäli muistisairauteen ja poikkeustilanteeseen liittyvät asiat mietityttävät, voi soittaa Muistineuvoon p. 09 8766 550. Puhelimeen vastaavat muistityön ammattilaiset ympäri Suomen. Lisäksi tietoa löytyy Muistiliiton sivuilta.

Kirjoittaja:

Anita Pohjanvuori
asiantuntija, työikäisten muistisairaiden hoito- ja palvelujärjestelmä
puh. 09 6226 2019, 050 430 9815
anita.pohjanvuori@muistiliitto.fi
Muistisairauksiin liittyvät asenteet ja osaamisen kehittäminen.