https://adnagency.pt/wp-content/plugins/maintenance/pkvgames/ https://adnagency.pt/wp-content/plugins/maintenance/bandarqq/ https://adnagency.pt/wp-content/plugins/maintenance/dominoqq/ https://fzs.sum.ba/wp-includes/assets/pkvgames/https://fzs.sum.ba/wp-includes/assets/bandarqq/https://annur2.net/program/pkvgames/https://annur2.net/program/dominoqq/https://www.muistiliitto.fi/program/dominoqq/https://www.muistiliitto.fi/program/pkvgames/https://pelatihan-ui.com/inex/pkvgames/https://pelatihan-ui.com/inex/bandarqq/https://pkvgames.hondacokroaminoto.co.id/https://bandarqq.hondacokroaminoto.co.id/
https://www.bpsk.kuningankab.go.id/slot-murah/https://www.bpsk.kuningankab.go.id/robo/https://www.bpsk.kuningankab.go.id/slot-5k/
Arvokas kohtaaminen tukee muistisairaiden liikkumisen edistämistä :: Muistiliitto

Arvokas kohtaaminen tukee muistisairaiden liikkumisen edistämistä

Kuvituskuva: Kaksi naista jumppamattojen kanssa hymyilee.

Viime viikolla vietettiin Muistiviikkoa. Tänä vuonna teemaviikon erityisenä näkökulmana oli muistisairaan kohtaaminen. Muistisairauden vaikutukset vuorovaikutukseen voivat olla merkittäviä, ja usein muistisairaan kyky ilmaista itseään ja ymmärtää ympäristönsä viestintää muuttuvat sairauden edetessä. Kommunikaatiovaikeudet, levottomuus ja tunteiden ilmaisun haasteet voivat johtaa siihen, että päivittäisissä kohtaamistilanteissa muistisairas saatetaan ohittaa puhumalla esimerkiksi hänen läheiselleen. 

Halu ja tarve olla vuorovaikutuksessa säilyvät kuitenkin läpi elämän. Vuorovaikutusta voidaan edistää kohtaamalla läheisemme ja muut kanssakulkijamme arvokkaasti. Arvokas kohtaaminen on sitä, että jokainen meistä tulee nähdyksi ja kuulluksi omana itsenään. Arvostava kohtaaminen on edellytys myös osallisuuden toteutumisessa ja turvallisen ilmapiirin luomisessa. Osallisuuden kokemukset ja turvallisuus edistävät myös muistisairaan hyvinvointia, ja siksi on tärkeä tukea myös heidän omaa osallisuuttaan kommunikaatiossa. Turvallisessa ja rauhallisessa ilmapiirissä aito ja tasa-arvoinen vuorovaikutus voi toteutua myös kommunikaatiopulmia omaavan muistisairaan kanssa.  

Säännöllinen liikkuminen on edellytys muistisairaan liikkumis- ja toimintakyvylle 

Samaan aikaan Muistiviikon kanssa, viime viikolle osui myös Liikkujan viikko. Vuosittain vietettävän, koko Euroopan laajuisen viikon tarkoituksena on kannustaa ihmisiä pohtimaan omia arkisia liikkumisvalintojaan sekä niiden vaikutuksia ympäristöön, yhteiskuntaan ja terveyteen. 

Kuten kaikki meistä, myös muistisairauksia sairastavat tarvitsevat riittävästi fyysistä aktiivisuutta ja liikkumista oman hyvinvointinsa ja toimintakykynsä tueksi. Säännöllinen liikkuminen osana muistisairauksia sairastavien arkea voi parantaa heidän elämänlaatuaan ja hidastaa sairauden etenemistä. Omatoimisuus esimerkiksi päivittäisissä puuhissa ja toimissa lisää myös osallisuuden kokemuksia. Samalla muistisairaiden liikkumisen ja fyysisen toimintakyvyn edistäminen tuo säästöjä esimerkiksi muistisairaille yleisten kaatumisten ehkäisemisen näkökulmasta. 

Tutkimusten mukaan liikunta ylläpitää ja edistää muistisairaan fyysistä toimintakykyä ja kognitiota. Liikunnalla on myös positiivisia vaikutuksia muun muassa mielialaan ja elämänlaatuun. Lisäksi säännöllinen ja monipuolinen liikuntaharjoittelu on yksittäisistä keinoista tehokkain kaatumisten ehkäisykeino kaikilla kotona asuvilla ikäihmisillä. Liikkumisen rajoittaminen ei siis koskaan ole optimaalinen keino muistisairaiden kaatumisten ehkäisyssä. 

Koska muistisairauden oirekuva on aina yksilöllinen, tarvitaan myös yksilöllisiä keinoja edistää muistisairaiden liikkumista. Uuden diagnoosin edessä ei sairastuneella ja läheisillä aina ole riittävästi tietoa siitä, miten ja millainen liikunta on hyväksi uudessa tilanteessa. Myös muistisairauksiin edelleen vahvasti liittyvä stigma voi estää muistisairasta jatkamaan liikkumistaan esimerkiksi aiemmin tutussa liikuntaryhmässä. Muistisairaus vaikuttaa usein myös sairastuneen aloitekykyyn, joten he tarvitsevat paljon läheistensä ja ammattilaisten tukea ja kannustusta liikkumiseen ja liikunnan harrastamiseen. Moni muistisairas asuu kotonaan iäkkään omaishoitajan turvin, jolloin liikkumisen edistämisestä voi hyötyä myös omaishoitaja. 

Liikkumisen edistämisessä voidaan hyödyntää tietoa niistä tekijöistä, jotka motivoivat ja helpottavat tai vaikeuttavat tai jopa estävät muistisairaiden liikkumista ja fyysistä aktiivisuutta. Vuonna 2016 julkaistun tieteellisen katsauksen mukaan muistisairaiden liikkumista ja liikuntaan osallistumista voidaan edistää muun muassa tarjoamalla läheisille ja palveluntuottajille riittävästi tietoa liikunnan terveyshyödyistä sekä siitä, millainen liikunta soveltuu muistisairaille. Muistisairaiden fyysisen aktiivisuuden ja liikkumisen edistäminen vaatiikin aktiivista yhteistyötä hoitohenkilökunnan, liikunta-alan ammattilaisten ja omaisten välillä, jotta jokainen sairastunut saisi juuri hänelle parhaiten sopivan liikuntaohjelman ja löytäisi mielekkään keinon liikkua omassa arjessaan. Koskaan ei kuitenkaan saisi ohittaa muistisairaan omia ajatuksia ja toiveita liikkumisesta ja esimerkiksi mukavista tavoista lisätä liikkumista tai harrastaa liikuntaa. Siksi onkin tärkeää huomioida myös muistisairaan omat toiveet ja tarpeet liikkumisen edistämisessä. Arvokkaan kohtaamisen periaatteet ovatkin siksi avainasemassa myös liikuntaneuvonta ja -suunnittelutilanteissa.  

Ulkoilua yhdessä muistisairaan kanssa 

Ikäinstituutti järjestää vuosittain perinteikkään Vie vanhus ulos -kampanjan. Myös tämä kampanja osuu samaan ajankohtaan Muistiviikon ja Liikkujan viikon kanssa. Vie vanhus ulos -kampanjan tavoitteena on edistää niiden ikäihmisten ulkoilua, jotka tarvitsevat siihen apua ja seuraa. Kampanjaan voi osallistua niin sote-ammattilaiset, vapaaehtoiset, läheiset ja naapurit ulkoilemalla yhdessä tukea tarvitsevien iäkkäiden kanssa. Kampanjaan liittyvää valtakunnallista Iäkkäiden ulkoilupäivää vietetään ensi viikolla torstaina 5.10. 

Ulkoilupäivä yhdessä muistisairaan läheisen tai naapurin kanssa voi kuitenkin olla joka päivä. Ulkoilemaan voi lähteä niin nykyiseen lähiympäristöön kuin muistelumatkalle vanhoihin kotimaisemiin. Tutkimusten mukaan jo 10 minuutin ulkoilulla on myönteinen vaikutus mielialaan. Kaupunkiympäristössäkin kannattaa suunnata vaikkapa lähipuistoon, sillä erityisesti luontoympäristöllä on positiivisia vaikutuksia hyvinvointiin. Ulkona liikkuminen haastaa myös etenkin alaraajojen lihaksia ja tasapainoa, joita tarvitaan pystyssä pysymiseen ja arjen askareiden sujumiseen omatoimisesti. Jos liikkuminen ulkona tuntuu epävarmalta, tuo oikea ja oikeinsäädetty apuväline turvaa. Turvallisen kohtaamisen muistisairaalle tarjoat myös pitämällä ulkoiluhetken rauhallisena sekä katsomalla läheistäsi silmiin ja juttelemalla hänelle selkeitä lauseita. Ohjeita turvalliseen ulkoiluun löydät myös muun muassa Ikäinstituutin Turvallisen ulkoilun abc ikäihmisille -ohjelehtisestä

Muistiliikkuja-hanke tarjoaa tukea muistisairaiden liikkumisen edistämiseen ja kohtaamiseen  

Muistisairaiden liikkumisesta ja sen edistämiseen liittyvistä erityispiirteistä tarvitaan edelleen lisää niin tieteellistä tutkimusta kuin myös tiedon välittämistä muistisairaille ja heidän läheisilleen sekä sote- ja liikunta-alan ammattilaisille. Muistiliiton omassa toiminnassa esille on noussut esille, että erityisesti ikäihmisten liikuntaneuvonnassa työskentelevät ammattilaiset kaipaavat tukea ja apua muistisairaan kohtaamiseen ja heidän erityispiirteidensä huomioimiseen.

Elokuussa käynnistynyt Muistiliikkuja-hanke tarjoaa omalta osaltaan ratkaisuja tähän haasteeseen. Hankkeessa edistetään sekä muistisairaiden fyysistä aktiivisuutta ja liikkumista että ikäihmisten liikuntaneuvontaa tekevien ammattilaisten edellytyksiä kohdata muistisairaita henkilöitä tuottamalla heille suunnattua materiaalia.

Hanketta rahoittaa Opetus- ja kulttuuriministeriö ja se on osa valtakunnallisen Ikiliikkuja-ohjelman (Liikkuvat-kokonaisuus) yli 65-vuotiaiden liikunnallista elämäntapaa edistävistä kehittämishankkeista. 

Kirjoittaja:

Tanja Kulmala
Asiantuntija
puh. 045 657 8879
tanja.kulmala@muistiliitto.fi
Muistiliiikkuja-hanke

Lähteet: van Alphen, HJM., Hortobágyi, T., van Heuvelen, MJG. (2016) Barriers, motivators, and facilitators of physical activity in dementia patients: A systematic review, Archives of Gerontology and Geriatrics, 66:109-118. https://doi.org/10.1016/j.archger.2016.05.008.