Yhteistyöllä hyvä hoito ja huolenpito

Yhteistyöllä hyvä hoito ja huolenpito 

17.12.2020

Muistisairautta sairastavan ihmisen ja hänen läheistensä hyvinvoinnin lähtökohtana on oikeus elää omannäköistä elämää, tulla kuulluksi ja saada päättää omista asioistaan. Hyvä hoito perustuu monialaiseen osaamiseen ja koostuu muistisairaalle ihmisille ja hänen läheisilleen järjestetyistä ennakoivista, oikein kohdennetuista sekä turvallisista palveluista, kuntoutuksesta, hoidosta ja huolenpidosta, jossa yksilö kokee itsensä osalliseksi.

Kysyttäessä muistisairailta ihmisiltä sekä heidän läheisiltään elämänlaadun ja hyvän hoidon lähtökohtia, vastauksissa korostuvat aktiivisen arjen sujuminen sekä turvallisuuden tunne. Turvallisuuden tunne kuvataan muodostuvan tutuista asioista ja ihmisistä sekä luottamuksesta näihin ihmisiin. 

Hoitohenkilökunnan osaaminen ja muistisairauksien erityispiirteiden huomioiminen olivat vuorostaan sairastuneiden mielestä hyvän hoidon ja aidon kohtaamisen lähtökohtia. Myös omaisten näkökulmien ja odotuksien huomioiminen korostuivat hyvän hoidon onnistumisessa. Muistisairaudet vaikuttavat yksilöllisesti ja hyvä hoito ja huolenpito voivat tarkoittaa eri asioita eri ihmisille, niinpä myös hoivan ja huolenpidon kuuluisi olla yksilöllinen. Huolenpitoa on kyky nähdä ihminen yksilönä. Hyvä hoito on ennen kaikkea yhteistyötä, toistemme arvostamista ja kunnioittamista. 

Jokaisella on oikeus ihmisarvoa kunnioittavaan ja elämänlaatua ylläpitävään hyvään huolenpitoon ja hoitoon. Hyvä hoito ja huolenpito on näyttöön, hoitosuosituksiin ja vaikuttaviin hoitomenetelmiin perustuvaa. Muistisairaan ihmisen paras mahdollinen hoito ja huolenpito muodostuu kokonaisuudesta, jossa monet eri osa-alueet kohtaavat. Hyvä hoito on paljon enemmän kun vain sairauksien hoitoa. Se on esimerkiksi elämänlaadun, toimintakyvyn ja osallisuuden tukemista ja mahdollistamista. Hoidon on oltava sekä objektiivisesti että subjektiivisesti hyvää. Subjektiivisesti hyvä hoito tarkoittaa palveluja ja hoitoa vastaanottavan kokemusta hyvistä palveluista ja hoidosta. 

Muistisairaan ihmisen kuuluu saada tietoa, kuntoutusta, hyvää hoitoa ja oikea-aikaista tukea sairauden kaikissa eri vaiheissa. Laadukas muistityö perustuu osaamiseen muistisairauksista ja niihin liittyvistä erityispiireistä. Muistiliiton julkaisema Hyvän hoidon kriteeristö -työkirja nostaa esille muistisairautta sairastavan ihmisen hyvän hoidon ja elämänlaadun elementtejä. Hyvän hoidon kriteeristö ohjaa yksilölähtöiseen toimintaan muistisairaiden palveluissa ja hoivayksiköissä sekä tukee muistisairaiden hoitoa ja hoivaa valtakunnallisin laatukriteerein.  

Työkalu on nyt julkaistu myös sähköisellä alustalla ja on käytettävissänne osoitteessa https://muistiliitto.vuolearning.fi/courses/hyvaen-hoidon-kriteeristoe . Sähköinen työkalu ei vaadi kirjautumista.  Työkirja on työkalu ohjaamaan hoitotiimiä arvioimaan ja kehittämään edellä mainittuja asioita yhdessä sairastuneen ja hänen läheistensä kanssa. Kehittämistarpeet ja toiveet voivat vaihdella suuresti eri toiminnoissa, yksiköissä ja yksilöllisestikin. Niinpä myös kehittymistyö perustuu tiimin yhteiseen arviointiin tilanteesta ja sen perusteella yhteisesti sovittuun kehittämissuunnitelmaan juuri sen oman toiminnan, yksikön ja yksilöiden tilanteisiin peilaten. 

Kirjoittaja:

Sofie Klawér-Kallio 
Asiantuntija, Muistiliitto 
Huolenpitotieteen maisteri