Teknologiasta apua arkeen ja vuorovaikutukseen

Teknologian käyttö kotona asumisen tukena, kuntoutuksessa ja hoivaympäristöissä lisääntyy jatkuvasti. Tämä vaatii muutosherkkyyttä ammattilaisilta ja haastaa perinteisiä hoivatyön arvoja, jossa kasvotusten tapahtuva kohtaaminen on ollut työn keskiössä. Uudet toimintatavat ja työvälineet herättävät aina tunteita innostuksesta vastustukseen ja vaativat oman aikansa juurtuakseen käytäntöön. Teknologiat hyödyttävät ja haastavat ammattilaisten lisäksi yhtä lailla asiakaskuntaa.  

Muistisairaille suunnattuja teknologioita, kuten muistin apuvälineitä, on nykyään laajasti markkinoilla ja tarjonta lisääntyy jatkuvasti. Erilaiset sähköiset kalenterit voivat muistuttaa päivän tärkeistä tapahtumista ja lääkeautomaatti auttaa ottamaan lääkkeet oikeaan aikaan. Turvallisuutta voidaan lisätä esimerkiksi liesivahdilla ja ovisensori voi muistuttaa ottamaan avaimet mukaan kodista poistuttaessa tai hälyttää omaisille, jos ovi avautuu yöaikaan.  

Myös kommunikaation tueksi on saatavilla erilaisia sovelluksia älypuhelimiin ja tabletteihin. Muistiliiton Omin sanoin -hankkeessa kartoitettiin ilmaisten kaikille saatavilla olevien kommunikointisovellusten mahdollisuuksia muistisairaiden parissa. Teknologian käytöstä ja sovelluksista käytiin keskustelua muistisairaiden, heidän omaistensa ja ammattilaisten kanssa.  

Monelle älypuhelimen käyttö on arkipäivää ja erilaisia sovelluksia on monipuolisesti käytössä. Kuitenkin kommunikointisovellukset herättivät paljon kysymyksiä ja jopa vastarintaa – eikä ihme, sillä sovelluksia ei ole kehitetty muistisairaiden näkökulmasta. On vaikea kuvitella, että ilman kohderyhmän vahvaa osallistumista suunnittelu- ja kehittämistyöhön pystyttäisiin kehittämään tuotteita, jotka vastaavat asiakaskunnan aitoihin tarpeisiin ja ovat käyttäjilleen soveltuvia. Muistisairaiden viesti sovellus- ja teknologiakehittäjille on vahva. Ottakaa muistisairaat henkilöt suunnittelutyöhön mukaan heti alkumetreillä.  

Sovelluksissa yksinkertaisuus on valttia 

Keskusteluissa ilmeni, että monet sovellukset tuntuvat liian monimutkaisilta ja niiden käyttöönotto vaatisi henkilökohtaista opastusta ja sovelluksen sisällön räätälöintiä. Yhtenä mahdollisuutena keskusteltiin puhelimen muistiinpanosovelluksesta, johon voisi koota itselleen tärkeitä ydinsanoja ja viestejä. Kuitenkin usean eri muistiinpanon välillä liikkuminen tuntui haastavalta. Sovellusten tulisikin olla riittävän yksinkertaisia ja monimutkaisia kansiorakenteita tulisi välttää. Kommunikointisovelluksissa nähtiin haasteiden lisäksi myös potentiaalia. Puhelin kulkee perinteistä kommunikointikansiota kätevämmin mukana ja puhelin sellaisenaan ei näytä apuvälineeltä.  

Sovellusten käyttöönottoa helpottaa, jos niiden käyttö on entuudestaan tuttua. Erityisesti ikääntyneiden kohdalla on kuitenkin muistettava, että joukossa on henkilöitä, joille sovellusten ja teknologian käyttö on vielä vierasta ja uutta. Toisille taas tietokoneen ja älylaitteiden käyttö on tuttua esimerkiksi työelämän kautta. 

Keskustelun lomassa saimme hyviä konkreettisia vinkkejä siitä, miten puhelinta voi hyödyntää esimerkiksi muistin tukena. Kauppalistasta voi ottaa puhelimeen valokuvan ja esimerkiksi apteekkikäyntiä varten voi tarvittavasta tuotteesta ottaa kotona valokuvan, jolloin apteekissa voi näyttää kuvaa tuotteesta, jota tuli hakemaan. Tärkeintä ehkä onkin hyödyntää älylaitteita itselleen tutulla ja luontevalla tavalla. 

Myös ammattilaisten näkökulmasta kommunikointisovellukset vaikuttivat liian monimutkaisilta muistisairaita käyttäjiä ajatellen. Esimerkiksi muiden asiakasryhmien parissa yleisesti käytetyissä kuvakommunikointisovelluksissa haasteeksi voi nousta se, että kuvien etsiminen eri kansioista vaatii pitkää kognitiivista prosessia. Yhdessä pohdimme, että yhden sivun laajuinen kuvataulu voisi olla toimivampi. Tällöin yhdelle sivulle voisi koota päivittäin käytössä olevat ydinkuvat.

Lisäksi keskustelun lomassa ideoitiin valintatilanteeseen sopivaa kuvasivua, jolloin näytöllä näkyisikin vain kaksi kuvaa, joiden avulla asiakas voi tehdä valinnan. Ammattilaisen työkaluna sovellus nähtiin käytännöllisempänä kuin perinteiset kuvakortit. Puhelin kulkee aina taskussa mukana, jolloin kuvasovelluksen voisi tarvittaessa ottaa nopeasti käyttöön.  

Rohkeutta teknologian käyttöön 

Tulevaisuudessa teknologian käyttö lisääntyy entisestään. Teknologiasta etsitään jatkuvasti uusia ratkaisuja muistisairaiden itsenäisen ja turvallisen elämän tukemiseen ja ammattilaisten työn helpottamiseen. Teknologia ja sovellukset saatetaan usein kuitenkin nähdä pelottavina asioina niin ammattilaisten kuin muistisairaiden keskuudessa. Asenne uusia teknologioita kohtaan voi lähtökohtaisesti olla negatiivinen. Jokaisen onkin syytä pysähtyä pohtimaan, mitä ajatuksia teknologia itsessä herättää ja antaisiko uuden kokeilemiselle mahdollisuuden. Rohkean kokeilun kautta voikin huomata pystyvänsä oppimaan uusia asioita ja löytämään arkea tai työtä helpottavia uusia välineitä. 

Toimivien ja itselleen sopivien ratkaisujen löytäminen on keskeistä teknologian, kuten muidenkin apuvälineiden kohdalla. Onkin aina tärkeää muistaa, että kaikki tukikeinot eivät sovellu kaikille vaan tärkeintä on löytää itselleen sopivin ratkaisu.

Eri vaihtoehtojen puntaroinnissa on myös muistettava itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen käyttöönotettavien teknologioiden suhteen. Tämän lisäksi muistisairaiden kohdalla on erityisen tärkeää huomioida, että sovelluksista ja teknologioista saadaan ajoissa tietoa ja ne otetaan käyttöön riittävän varhaisessa vaiheessa. Käyttötaidot pysyvät yllä pidempään, mitä aiemmin uudet ratkaisut otetaan käyttöön. 

Kirjoittajat: