Tehdäänkö liitossa oikeita töitä?
9.6.2014
Joskus meiltä kysytään, mitä ihmettä Muistiliitto oikein tekee. Esimerkiksi Facebookissa on kysytty, miksi liitto ei kouluta juuri meidän paikkakunnalla ammattilaisia, jotta muistityö edistyy. Miksi liitto ei näy TV-spoteissa?
Ydintehtävää etsimässä järjestötyössä: olennaiseen keskittymisen merkitys
Olen tehnyt toiminut järjestöissä monella tasolla ja monissa rooleissa. Yksi rooleistani on olla yhdessä järjestössä, Muistiliitossa, ihan oikeissa töissä. Järjestötyön monipuolisuus on antoisaa, mutta siitä nousee myös työn haaste: järjestötyö on jatkuvaa priorisointia ja ydintehtävän tarkastelua. Järjestötyössä on paljon arvoista nousevaa tehtävää ja usein niistä kaikki eteen tulevat tuntuvat tärkeiltä. Mikä on tärkeintä? Mikä on kenenkin tehtävä? Tehdäänkö oikeita asioita oikeissa paikoissa ja vielä oikeaan aikaan?
Viime vuoden lopussa kirjasin ylös muistisairailta ihmisiltä ja heidän läheisiltä tulevien neuvontapuhelujen määrää. Jossain vaiheessa ihmettelin, että onpa niitä vähän siihen nähden, että olen lähes koko ajan puhelimessa. Sitten tajusin, että puhun paljon puhelimessa ydinasiakkaideni, yhdistystoimijoiden kanssa. Ja että he niitä minun asiakkaitani ovatkin! Muistisairaat ja läheiset ovat yhdistysten toimijoiden asiakkaita. Eli olin kirjannut vahingossa asiakkaideni asiakkaiden puhelut. Joskus tarvitaan pientä hämmennystä ennen kuin muistaa, mikä olikaan se ydintehtävä. Tänä vuonna seuraankin ihan eri asioita, ydinasiakkaideni yhteydenottoja. Jos oikea työn tekemisen taso tahtoo unohtua joskus itseltä, voiko sitä muidenkaan olla aina helppo hahmottaa?
Mitä se liitto oikein duunaa?
Yksi vastaus voisi olla versio tutusta mainoslauseesta, jossa muistutetaan kuka tekee teidän äitien ruoat. Muistiliiton tehtävä on edistää muistisairaan ja läheisen hyvän elämän eväitä valtakunnallisesti tuottamalla "muistitieto-ruokaa" sekä jäsenyhdistyksilleen että viemällä sitä lainsäädäntöön.
Järjestötyön asiantuntijan yksi tärkeä tehtävä on liiton jäsenyhdistysten tukeminen. Järjestötyön näkökulmasta muita keskeisiä tehtäviä ovat valtakunnallisen tason edunvalvonta ja lainsäädäntöön vaikuttaminen. Valtakunnallisena tehtävänä on myös toimia ja vaikuttaa kansainvälisesti, viedä suomalaista muistitietoa ulkomaille ja tuoda sieltä tietoa Suomeen. Muistiliitto kuuluu sekä Eurooppa-tason verkostoon (AE) että myös kansainväliseen Alzheimer-järjestöön (ADI), jonka päämääränä on vastata muistihaasteeseen globaalisti. Muistiliiton tehtävä on tuoda kansainvälisiä viestejä myös paikalliselle tasolle.
Keskusliiton tekemä valtakunnallinen työ ja vaikuttaminen ovat loppukäyttäjälle usein näkymätöntä. Käytännön esimerkkinä: Muistiliitto ei nosta julkisuuteen yksittäisen muistisairaan ja läheisen tapauksia, mutta ohjaa jäsenistöään ottamaan yhteyttä vaikkapa Valviraan. Muistiliiton työntekijöinä teemme mm. lausuntoja muistisairaan ja läheisen elämään vaikuttaviin lakeihin niiden valmisteluvaiheessa. Tämä työ ei näy TV-spotteina eikä mainosvaloina. Silti niillä voi olla muistisairaan ja läheisen arkeen muutaman vuoden viiveellä hyvinkin oleellinen vaikutus. Kuten sillä, että itsemääräämisoikeuslakiin saatiin kirjautettua hoitotahdon merkitys jo valmisteluvaiheessa (siitä enemmän edellisessä blogikirjoituksessa) tai sillä, että muistutamme muistisairaan oikeuksista - aina ja kaikkialla kulkiessamme.
Miten jakaa kauhalla monta lusikallista: yhdistysverkoston merkitys tiedon jakajana
Liiton työntekijät päivittävät Muistiliiton nettisivuja ja sosiaalista mediaa jatkuvasti. Muistiliitto tuottaa ja lähettää Muistilehden jokaisen muistiyhdistyksen jäsenen kotiin. Materiaalia kuten oikeusopasta, hoitotahtoa ja sairausesitteitä tuotetaan, painatetaan ja lähetetään Muistiliiton jäsenyhdistyksille työvälineiksi, toimijoiden eteenpäin jaettavaksi: muistisairaan ja läheisen avuksi. Useimmat materiaalit, kuten vaikuttamistyön paketti on tuotettu yhdistysten käyttöön niiden paikallista työtä varten. Osa muistiyhdistyksistä tuottaa tämän lisäksi materiaalia itse hakemansa RAY-rahoituksen turvin. Näin muistiyhdistys saa Raha-automaattiyhdistyksen suorallakin tuella lisänäkyvyyttä sekä hyötyä juuri oman alueensa muistisairaille. Siten muistisairas saa arkeensa tukea ja osallisuutta – läheltä ja asiantuntevasti.
Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat?
Liiton ydintehtävä sekä resurssit ja lupaukset rahoittajalle asettavat toiminnalle rajoja, vaikka kaikkiin tarpeisiin olisi mukava vastata. Edes liiton työntekijä (tai varsinkaan liitto) ei voi tehdä avustuksilla mitä haluaa, vaan on muistettava lupaukset avustusten käytöstä. Rajalliset resurssit tai rahoittajan raamit eivät tunnu aina niin mukavilta muistaa, mutta niillä on mentävä mitä on annettu. Joskus olisi mukavampaa vastata akuutteihin tarpeisiin kuin miettiä, mitä saa tai ei saa tehdä. Tässä onkin kehittämisen paikka: Miten kohdentaa kattojärjestön resurssit oikein ja valtakunnallisesti tasaveroisesti mutta silti tehokkaasti? Miten tehdä työntekijänä oikeita asioita? Joskus mietin, miten itse tekisin entistä paremmin liitossa sitä mitä liiton pitää ja miten yhdistyksissä voisi tehdä entistä helpommin sitä mikä on yhdistystason ydintehtävä? Toisinaan nämä tasot ja roolit menevät meillä kaikilla iloisesti sekaisin. Tosin siitä syntyykin se järjestötyön ilo ja palo!
No, tehdäänkö liitossa siis oikeita töitä?
Vaikka joskus tehdään näkymätöntä tai asioita jotka kuuluisivat eri tasolle tehtäväksi, kaikkien muistijärjestön tasojen lopullinen päämäärä on roolistaan riippumaton; edistää muistisairaan ihmisen ja hänen läheistensä hyvää elämää. Muistiliiton työntekijän tulee toimia tässä tehtävässä roolinsa ja resurssiensa mukaisesti: keskusliiton on tehtävä sitä valtakunnallisesti ja jäsenyhdistystensä tukeminen muistaen. Tämä vaatii jatkuvaa kirkastamista, kehittämistä ja vuoropuhelua. Sen kun muistamme, olemme onnistuneet työssämme ainakin yhdestä näkökulmasta - siitä valtakunnallisesta.
Kirjoittaja:
