Sana- ja kuvakansioita puheen tuottamisen ja ymmärtämisen haasteiden kanssa eläville

Joissain tapauksissa muistisairaus voi aiheuttaa jo alkuvaiheessa haasteita puheen tuottamisessa tai ymmärtämisessä. Kielellisestä häiriöstä huolimatta ajattelukyky saattaa kuitenkin olla ennallaan, jolloin tilanne tuntuu ymmärrettävästi erityisen kurjalta. Merkittävää vaikeutta puhutun puheen tai kirjoitetun tekstin tuottamisessa tai ymmärtämisessä kutsutaan afasiaksi.

Sen taustalla on usein aivoverenkierron häiriö tai etenevän muistisairauden tuottama vaurio aivojen vasemmalla puolella. Oli syy mikä tahansa, kielellisiin haasteisiin on saatavilla apua. Kokosimme tähän tekstiin vinkkejä kielellisten haasteiden kanssa eläville ja heidän läheisilleen sekä tietoa siihen, mistä apua voi lähteä hakemaan. 

Kommunikaatiota hankaloittavat oireet vaativat ymmärrystä keskustelun molemmilta osapuolilta. Kovempaan ääneen puhuminen ei auta, sillä afaattinen henkilö kyllä kuulee. Sen sijaan tilanteen rauhoittaminen voi auttaa.

Hyvään ääniympäristöön kannattaakin kiinnittää huomiota: keskustelua on helpompi seurata kahden kesken hiljaisessa huoneessa sen sijaan, että useampi henkilö puhuu samanaikaisesti hälyisässä ympäristössä. Keskity puhumaan selkeästi lyhyillä lauseilla ja mahdollisimman tutuilla sanoilla. Afaattinen henkilö tarvitsee myös riittävästi aikaa vastaamiseen, joten älä turhaan kiirehdi keskustelua tai keskeytä häntä. 

Kuvittele, miltä sinusta tuntuu keskustella vieraalla kielellä. Mikä auttaa sinua ymmärtämään, ja mikä taas hankaloittaa keskustelua? Kannattaa vilkaista läpi esimerkiksi Kotilieden artikkeli, jossa puheterapeutti kertoo, mistä afasiassa on kyse, ja miten kommunikointia voi tukea. Toisen tilanteeseen samaistuminen, empaattinen asenne ja tuen tarjoaminen ovat aina tärkeimmät lähtökohdat kommunikoinnin haasteiden kanssa elävän hyvinvoinnin edistämiseksi. 

Sana- ja kuvakansiot kommunikoinnin tukena 

Puheen tueksi on olemassa erilaisia yksinkertaisia apukeinoja, joita kannattaa kokeilla. Mikäli lukeminen on yhä mahdollista, sanakansio voi olla hyödyllinen apuväline. Eri aihepiirien sanastoa voi koota esimerkiksi pieneen, helposti mukana kulkevaan kansioon, tai älypuhelimen käyttäjälle myös digitaalisesti muistiinpanosovellukseen. Sanakansiosta unohtuneita sanoja voi tarkistaa ja lukea ääneen tai osoittaa keskustelukumppanille. Kansio toimii myös toisin päin siten, että sujuvammin puhuva osapuoli näyttää kirjoitettuja tukisanoja puheensa rinnalla ymmärtämisen tukena.  

Papunetin sivuilta löytyy valmis Viesti-sanakansio, joka on vapaasti muokattavissa ja tulostettavissa. Sitä voi hyödyntää joko sellaisenaan tai inspiraationa oman maun mukaisesti kootulle kansiolle. Omin sanoin -hankkeessa valmistimme taskukokoisen version esimerkiksi Suomalaisesta kirjakaupasta löytyvään etukorttitaskustoon – tämä on hyvä esimerkki siitä, että sopivin ratkaisu voi joskus olla melko luovakin. Kirjoitimme sanalistoja Word-tiedostolle ja tulostimme ne sopivassa koossa kansioon asettamista varten, mutta sanoja voi kirjoittaa myös käsin paperille. Vastaavia pieniä kansioita voi olla useampikin erilaisia tilanteita varten. 

Kielelliset haasteet ulottuvat kuitenkin usein kirjoitetunkin tekstin tasolle, jolloin kuvamateriaali voi olla toimivampi ratkaisu. Kuvat toimivat samalla tavalla kuin sanatkin, eli keskeisiä sanoja kuvaavia kuvia voidaan koota kansioihin tai käyttää yksittäisinä kortteinakin.

Kansioon koottavat kuvat kannattaa asetella aihepiireittäin, jotta tarvittavia kuvia on helpompi löytää. Aihepiirejä voivat olla esimerkiksi ruokailu, itsestä huolehtiminen, erilaiset asiointitilanteet, ihmiset ja niin edelleen. Itse tehtyyn kansioon saa koottua juuri ne asiat, jotka ovat tukea tarvitsevan henkilön arjessa tärkeitä. 

Sana- ja kuvakansiot sisältävät yleensä vain yksittäisiä pääsanoja kokonaisten lauseiden sijaan, jolloin keskustelukumppanilla on tärkeä rooli viestien tulkitsemisessa ja keskustelun eteenpäin viemisessä. Keskustelukumppanin tulee esittää tarkentavia kysymyksiä, joilla pyritään varmistamaan, että tukea tarvitsevan henkilön viesti tulee tarkoituksenmukaisesti ymmärretyksi. Ylitulkitsemista tulee välttää, jottei viestin tarkoitus tai sisältö muutu. Hyviä tarkentavia kysymyksiä ovat esimerkiksi “kuka tekee?”, “mitä tekee?” ja “missä tekee?". 

Kuvamateriaalien kokoamiseen Papunet-sivusto on paras ratkaisu. Papunetin kuvatyökalun kautta voit hakea kuvia laajasta kommunikointiin soveltuvien kuvien pankista tai ladata omia kuviasi. Työkalu asettaa valitsemasi kuvat valmiiksi tulostettavaan muotoon siten, että yhdellä A4-sivulla on valintasi mukaan esimerkiksi 6 tai 12 kuvaa. Sivustolta löytyy tarkempia ohjeita ja video työkalun käyttämisen tueksi. 

Aivoliiton afasia-materiaaleista löytyy myös paljon hyviä vinkkejä kommunikaation tukemiseen sanojen ja kuvien avulla. Osa materiaaleista on suunniteltu ryhmätoimintaan, osa taas kotona tehtävään kuntouttavaan harjoitteluun. Aivoliitto järjestää lisäksi Juttu-tupa-ryhmiä afaattisille henkilöille yli diagnoosirajojen.  

Kielellisiin haasteisiin on saatavilla apua 

Vaikka monia hyödyllisiä materiaaleja voi koota yksin tai yhdessä läheisen kanssa, nämä eivät korvaa ammattiapua. Puheen tuottamisen tai ymmärtämisen haasteiden ilmetessä kannattaa aina hakeutua puheterapeutin vastaanotolle.

Esimerkiksi Helsingin kaupungin sivuilla ohjeistetaan, että puheterapeutin lähetteen voi saada geriatrian poliklinikalta, omalta terveysasemalta, kotihoidosta tai sairaalan osastolta. Kaikilla on oikeus saada puheterapeutilta apua! Mikäli omalla hyvinvointialueellasi ei ole tarjolla puheterapeutin aikoja, voit kysyä palveluseteliä yksityiselle puheterapeutille.  

Apua kannattaa hakea ajoissa, sillä etenevänkin sairauden osalta kuntouttaminen on hyödyllistä ja auttaa vahvistamaan elämänlaatua. Puheterapeutin kautta voi tarvittaessa saada lähetteen apuvälinekeskukseen, jossa kuntoutuksen ammattilainen suunnittelee sopivia kommunikoinnin tuen keinoja yhdessä asiakkaan kanssa. Puheterapeutti osaa lisäksi ohjeistaa muistisairaan läheisiä kommunikoinnin tuen keinojen käytössä ja kommunikoinnin sopeuttamisessa siten, että kommunikaatio on molemminpuolisesti mielekästä.

Tarjoa ja pyydä apua rohkeasti – kommunikoinnin haasteiden kanssa ei tarvitse jäädä yksin.  

Kirjoittajat: