Muistisairaat ihmiset tarvitsevat usein eri sosiaali- ja terveyspalveluja sekä säännöllistä lääkehoitoa. Moni muistisairas ei kykene itse ajamaan autoa, joten he voivat olla läheisten kyytien varassa tai heidän täytyy tehdä terveydenhuollon asiointimatkat taksilla. Julkista liikennettä pääkaupunkiseutua lukuun ottamatta ei juuri ole. Taksimatkat aiheuttavat kustannuksia.
Kelalta voi hakea tukea yksityisen terveyspalvelujen käyttöön, jolloin osan laskun loppusummasta saa takaisin. Myös lääkekorvauksiin on oikeus sekä taksimatkustamiselle on vuosikattonsa. Palveluilla on kuitenkin omat kattonsa ja parhaillaan paljon palveluja tarvitseva kartuttaa kolmea kattoa vuosittain. Joka vuosi summat nollautuvat ja tammikuussa kartuttaminen alkaa alusta.
Muistiliitto on yksi SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry:n jäsenjärjestöistä ja mukana sen useissa verkostoissa. POTKA on valtakunnallisten potilas- ja kansanterveysjärjestöjen verkosto. Nyt POTKA-verkosto haluaa nostaa kaksi asiaa vaikuttamisen pääteemoikseen, sillä samat haasteet liittyvät useaan eri sairauteen tai vammaryhmään. Yhdessä POTKA-verkosto vaatii, että sairastumisen kustannuksia tulee alentaa ja yhdenvertainen hoito tulee varmistaa kaikille.
Sairastumisen kustannuksia alennettava

Ratkaisuehdotuksena POTKA-verkostona tarjoamme seuraavaa:
Asiakasmaksulain kehittäminen maksujen alemman tason varmistamiseksi:
- Perustason lääkärikäynnit maksuttomiksi
- Helpotusta erikoissairaanhoidon maksuihin
Selvitys maksukattojen vaiheittaisesta kokonaisuudistuksesta:
- Kolmen eri maksukaton yhdistäminen
- Erityisen kalliita lääkkeitä käyttävien lääkekaton jaksottaminen
- Asiakasmaksujen maksukaton seurantavastuun siirtäminen viranomaisille
Sairastamisen kustannusten kokonaisvaltainen huomioiminen:
- Hoidossa käytettävien ei-kelakorvattavien lääkkeiden ja reseptivapaiden tuotteiden huomioiminen sairastamisen kustannuksina
- Maksutta myönnettävien apuvälineiden käytön vaatimat välttämättömät oheistarvikkeet ja hoitoa tukevat muut apuvälineet maksuttomiksi
Asiakasmaksujen kohtuullistaminen kuntien ja erikoissairaanhoidon palveluissa:
- Asiakasmaksujen kohtuullistaminen ja perimättä jättäminen saatava toimimaan käytännössä
- Kohtuullistamisen tulee olla ensisijainen toimenpide toimeentulotuen hakemiseen nähden
- Asiakkaalle tulee kertoa mahdollisuudesta hakea maksujen kohtuullistamista tai perimättä jättämistä
- Erityisesti paljon palveluja käyttävillä asiakasmaksut ja maksuhuojennukset tulee ottaa puheeksi jo hoito- ja palvelusuunnitelmaa laatiessa
Varmistetaan yhdenvertainen hoito

Ratkaisuehdotuksena POTKA-verkostona tarjoamme seuraavaa:
Hyvän hoidon ja yhtenäisten hoitokäytäntöjen kehittäminen:
- Sote-uudistuksessa pitää parantaa hoidon valtakunnallisia linjauksia
- Selkeästi kirjatut, asiakkaan tiedossa olevat hoito- ja palveluketjut auttavat ymmärtämään hoidon etenemistä
- Osaaminen tulee varmistaa maakunnissa parempien yhteistyö- ja konsultaatiokäytäntöjen avulla
- Rationaalisen eli järkevän lääkehoidon edistäminen
- Hoidon laadun seurantaa kehitetään mm. sairaus- ja sairausryhmäkohtaisin laaturekisterein ja niistä saatavaa tietoa käytetään hoidon ja kuntoutuksen kehittämiseen
Yksilölliset palvelut yhdessä asiakkaan kanssa:
- Hoito- ja palvelusuunnitelman laatiminen yhdessä asiakkaan kanssa
- Asiakkaiden osallisuuden vahvistaminen tulevissa sote-maakunnissa
- Vähennetään eri organisaatioiden välisiä raja-aitoja ja kehitetään kokonaisvaltaista palveluohjausta
- Asiakkaat ohjataan järjestöjen tarjoaman vertaistuen ja tukipalvelujen piiriin
Lisätietoa POTKA-verkostosta voit lukea Innokylän verkkosivuilta.
Haasteet muistisairaan ihmisen näkökulmasta
Samat teemat toistuvat, kun tarkastellaan muistisairaiden ihmisten palveluja ja niiden ongelmakohtia. Palvelujen ja avun oikea-aikaisuus on tärkeää, jotta etenevää sairautta voidaan hidastaa ja kuntouttaa sekä hoitaa mahdollisimman hyvin. Maksuhuojennukset ovat aihe, josta tulee aktiivisesti tiedottaa. Muistipaneelissa kysyimme, tietävätkö vastaajat, että sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuja voidaan alentaa tai jättää perimättä sellaisissa tilanteissa, jos henkilön maksukykyisyys on heikentynyt. Vastaajista 40 % valitsi vastausvaihtoehdon ei tai en tiedä.
Muistisairas ihminen ja hänen läheisensä tulee huomioida paremmin yksilöllisten palvelujen suunnittelussa. Hoito/kuntoutus- ja palvelusuunnitelma tulee laatia yhdessä siten, että toimenpiteet ja vastuut on tarkasti määritelty. Tärkeää on se, että muistisairas ihminen itse tietää, mitä suunnitelma pitää sisällään. Suunnitelman seuranta ja päivittäminen on myös tärkeää.
Kirjoittaja:
Outi Ronkainen
asiantuntija
puh. 09 6226 2027, 044 7277 403
outi.ronkainen@muistiliitto.fi
Muistisope -hanke ja Attendo-yhteistyö