Kiireettömiä kohtaamisia Somerolla

Someron kirjaston työntekijät tietävät, miten muistisairaus vaikuttaa ympäristön hahmottamiseen. Kirjastossa kukoistaa sosiaalinen esteettömyys, jota tukevat rauhallinen ilmapiiri ja helposti lähestyttävät kirjastolaiset.

Kirjasto mielletään helposti saavutettavaksi ja kaikille avoimeksi tilaksi, josta löytyy jokaiselle jotakin. Someron kirjastonjohtaja Laura Tyysteri ja seniorityön vastaava, kirjastovirkailija Kirsti Järvinen lisäävät, että kirjasto on paikka, jonne ihmiset tulevat kysymään neuvoa melkein missä tahansa maan ja taivaan väliltä. Työntekijät pyrkivät löytämään vastauksen kaikkiin kysymyksiin.

Someron kirjastossa kukoistaa sosiaalinen esteettömyys, jota tukevat rauhallinen ilmapiiri, sopiva koko ja helposti lähestyttävät kirjastolaiset. Kirjasto on Someron kaupungin esteettömyyteen liittyvänä pilottikohde. Siellä on tehty esteettömyyskartoitus, johon perustuvia muutoksia toteutetaan vähitellen.

Samalla kirjasto tulee tukeneeksi muistisairautta sairastavaa asiakasta. Työntekijät tietävät, miten muistisairaus vaikuttaa ympäristön hahmottamiseen ja siinä toimimiseen. Vaikka kirjasto ei ole virallisesti muistiesteetön, siellä on huomioitu monet muistiesteettömyyden osa-alueet: sosiaalisen esteettömyyden lisäksi fyysinen, kognitiivinen, auditiivinen ja visuaalinen esteettömyys.

Kirjastossa tehdään jatkuvasti muistiystävällisiä tekoja, joista on iloa ihan kaikille. Kukapa ei haluaisi asioida paikassa, jossa on helppo liikkua, kohtaamiset ovat kiireettömiä ja ympärillä on aivoja aktivoivaa taidetta ja tiedettä.

Apua on helppo löytää

Kirjasto on selkeä ja valoisa. Huomiota vaativat paikat on merkitty kontrastivärein, opasteita on selkeytetty ja tulevaisuudessa parannetaan akustiikkaa. Tilaan on asennettu induktiosilmukat, ja jos silmälasit ovat unohtuneet kotiin, voi lainata suurennuslasia. Rollaattoreitakin on kaksi. Mikä tärkeintä, apua tarvitsevan on helppo havaita kirjaston työntekijä keskeisellä paikalla sijaitsevalta palvelupisteeltä.

Kirjastossa on teoksia asiakkaille, joiden lukemisen taito on heikentynyt tai lukeminen ei enää suju lainkaan. Selkokirjallisuutta on tarjolla laaja kokoelma ja lukemisesteisille Celia-erikoiskirjaston palvelut. Kotipalvelu palvelee ihmisiä, jotka eivät esimerkiksi pitkäaikaisen sairauden vuoksi pääse kirjastoon tai kirjastoautolle. Kirjaston työntekijä tuo lainat kotiin ja henkilökunnan kanssa voidaan yhdessä miettiä, millaista kirjallisuutta lainataan.

Someron kirjastoauto käy säännöllisesti paikallisissa hoivayksiköissä, ja osa asukkaista lainaa itsenäisesti kirjastoautossa. Kirjaston väki on myös käynyt kertomassa hoitohenkilökunnalle siitä, miten selkokirjoja voi hyödyntää hoitotyössä.

Tyysterin mukaan vaikkapa äänikirjan kuunteleminen voi olla antoisaa ja tuottaa iloa, vaikka muisti ei toimisikaan entiseen malliin. Olisi hienoa, että terveydenhuollossa osattaisiin kertoa kirjastojen erityispalveluista muistisairausdiagnoosin jälkeen. Kirjastot puolestaan voisivat panostaa siihen, että tieto selkokirjoista leviäisi.

Muistikammari kokoontuu kirjastossa

Someron kirjasto on tehnyt Salon Muistiyhdistyksen kanssa yhteistyötä pitkään. Yhdistyksen kulttuuriprojekti Kulttuurin keinoin muistisairauden haasteita päin aloitti Muistikammari-kerhon kokoontumiset kirjaston tiloissa.

Kun projekti loppui, kirjaston työntekijät ottivat ryhmäläisten toiveesta kopin kerhon vetämisestä. Kaikille avoimeen, joka toinen viikko kokoontuvaan ryhmään osallistuu kerralla keskimäärin 20 kerholaista. Kerhossa tehdään aivoja aktivoivia tehtäviä ja nautitaan yhdessäolosta.

Kirjaston asiakkaat ovat toivoneet myös ohjattua muisteluryhmää. Siihen kirjaston työntekijöillä ei juuri nyt ole resursseja, mutta jos ryhmälle saadaan vetäjä, kirjasto tarjoaa mielellään tilat.

Muistiviikko ja Aivoviikko näkyvät kirjastossa: aiheeseen liittyvää kirjallisuutta kerätään näytille ja yhdistysesitteet saavat enemmän tilaa. 

Tieto jaetaan kaikille työntekijöille

Kirsti Järvinen osallistui kollegansa Elina Nordlundin kanssa Muistikylä-projektin järjestämään Muistiystävällinen toimija -valmennukseen. Se on tarkoitettu muun muassa palvelualalla työskenteleville, jotka saattavat työssään kohdata muistisairautta sairastavia. Kurssilaiset jakoivat kokemuksia ja pohtivat muistisairautta sairastavan kohtaamista.

Kurssilla saatu tieto jaettiin kirjaston muille työntekijöille. Someron kirjaston ovissa komeilevatkin nyt Muistikylän tarrat, jotka kertovat, että kirjastosta saa muistiystävällistä palvelua.

”Pystyn ohjaamaan muististaan huolestuneen henkilön avun piiriin ja tiedostamaan paremmin haasteet, joita muistisairaus arkeen tuo. Muistisairausdiagnoosin jälkeenkin kirjasto saattaa pysyä paikkana, jonne osaa tulla ja josta voi kysyä neuvoa melkeinpä mihin tahansa”, Järvinen pohtii.

”Valmennuksen materiaalista kerätty kansio on meidän kaikkien työntekijöiden käytössä. Meillä on aikaa palvella rauhassa ja vaikka henkilökunta on pieni, meillä on nimetty seniorityön vastaava”, Tyysteri kertoo.  

Salon Muistiyhdistyksen Muistikylä-projektin (2016–2018) tavoitteena on lisätä Salon ja Someron alueen muistiystävällisyyttä. Päämääränä on vahvistaa muistisairaan ihmisen toimijuutta ja osallisuutta hänen lähiympäristössään, samoin lisätä ympäristön tietoja ja taitoja muistisairaan tunnistamisessa, kohtaamisessa ja ohjaamisessa.

Kirjoittaja

Projektityöntekijä Mari Metso
Muistikylä-projekti
Salon Muistiyhdistys

marimetso.jpg