Muistisairauksien tutkimuksella ja yhteistyöllä tuloksiin

7.5.2018

Suomessa muistisairauksien diagnostiikka on korkeasoista ja kestää hyvin kansainvälisen vertailun. Meillä aivojen kuvantamisen lisäksi biologisten merkkiaineiden määritys on varsin laajasti käytössä – enemmän kuin monissa Euroopan maissa ja Yhdysvalloissa.

Sairauden toteaminen varhaisvaiheessa on tärkeää. Muistisairauksien varhaisvaiheista eniten tietoa on kertynyt Alzheimerin taudin osalta.

Huhtikuussa 2018 asiantuntijaryhmä julkaisi uusimman version Alzheimerin taudin kriteereistä käytettäväksi tieteellisessä tutkimuksessa. Niiden pohjalta diagnoosi voidaan tehdä merkkiaineiden pohjalta jo ennen haittaavia muistioireita. Muutokset merkkiaineissa nähdään jo vuosia ennen merkittäviä oireita. Kun tutkitaan uusia taudinkulkuun vaikuttavia lääkkeitä, hoito pitää päästä aloittamaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Uudet kriteerit voivat auttaa löytämään lääketutkimukseen oikeat potilaat.

Euroopassa tutkijat ovat viiden viimeisen vuoden aikana koonneet yhteen isoja tutkimusaineistoja, joissa on tietoa sekä terveiden että muistisairaiden tiedonkäsittelystä ja merkkiaineista ja aivojen magneettikuvista sekä elämäntapoihin liittyvistä tekijöistä. Tulokset auttavat löytämään ne,  joilla on suurentunut muistisairauden riski.

Useiden tutkimusryhmien yhteistyöllä ja tiedon jakamisella pyritään parempiin tuloksiin. Yhteistyötä tarvitaan myös akateemisen tutkimusyhteisön ja yritysten välillä. Samoin ihmisten myönteinen asenne osallistua tieteelliseen tutkimukseen on ensiarvoisen tärkeää. Suomalaiset ovat yleisesti ottaen tutkimusmyönteisiä – mistä iso kiitos.

Miksi uusia lääkkeitä tulee niin hitaasti käyttöön?

Tällä hetkellä meillä on  saatavilla oireenmukaista lääkehoitoa. Taudinkulkuun vaikuttavia lääkkeitä etsitään. Oikeat tutkittavat, oikea lääke, oikeaan aikaan ja herkät mittarit lääkevasteen arvioimiseksi ovat resepti muistisairauden lääkehoidon tehostamiseen. Uuden lääkkeen löytäminen ja sen vaikutuksen osoittaminen on pitkäjänteistä, vuosia vaativaa työtä.

Jotta uusia lääkkeitä voidaan kehittää, täytyy ymmärtää taudin syntymekanismi. Uudet, herkät aineenvaihduntatuotteiden ja valkuaisaineiden analyysimenetelmät ja isojen tietomassojen käsittely avaavat uusia mahdollisuuksia. Nyt tutkijat etsivät verestä määritettävää merkkiainetta.

Kirjoittaja:

Hilkka Soininen
LKT, professori, Itä-Suomen yliopisto, kliininen lääketiede, neurologia
Muistiliiton liittovaltuuston puheenjohtaja