”Yleinen, yhtäläinen äänioikeus”
Suomessa on tapana korostaa, miten yleinen ja yhtäläinen äänioikeus toteutui jo vuonna 1906 yksikamariseen eduskuntaan siirryttäessä. Tietyssä mielessä tämä pitääkin paikkansa, sillä äänioikeus ei enää riippunut sukupuolesta tai yhteiskunnallisesta asemasta kuten säätyvaltiopäivien aikaan.
Äänioikeudessa oli kuitenkin merkittäviä rajoituksia 1990-luvulle saakka. Köyhäinhoidon varassa eläneet olivat vailla äänioikeutta pitkälle 1940-luvulle, ja muun muassa holhouksenalaisuus esti äänestämisen vuoteen 1972 saakka samoin kuin irtolaisuus. Vaalirikokseen syyllistyminen oli valtiollisissa vaaleissa viimeisiä äänioikeuden rajoituksia. Siitä luovuttiin vasta 1990-luvulla, mihin asti myös nimen puuttuminen vuosittain laadittavasta henkikirjasta esti äänioikeuden käyttämisen kunnallisvaaleissa.
Kun äänestäminen oli mahdollista vain äänestyspaikalla vaalipäivinä, useimmat laitoksisissa asuneet menettivät tästä syystä mahdollisuuden äänestämiseen. 1950-luvulla sairaaloissa olevat saivat oikeuden äänestää kotipaikkakunnalta hankitulla vaaliotteella. Tämä ei kuitenkaan ulottunut mielisairaaloihin. Vuonna 1972 mielisairaaloiden ohella myös työlaitokset, alkoholistihuoltolat ja vankilat saivat ennakkoäänestyspaikan aseman, kun taas kehitysvammalaitokset hyväksyttiin ennakkoäänestyspaikoiksi vasta 1980-luvulla, ja kotiäänestys vamman tai pitkäaikaissairauden vuoksi mahdollistui vuonna 1988.
Vaikka äänioikeus on tänä päivänä turvattu kaikille 18-vuotta täyttäneille, äänioikeuden käyttämisessä on suuria eroja. Terveyserot heijastuvat etenkin äänestysaktiivisuuteen. Tutkimukset osoittavat, että kroonisilla sairauksilla on yllättäviä yhteyksiä äänestämiseen. Erityisesti neurodegeneratiiviset sairaudet, kuten muistisairaudet, ja mielenterveysongelmat ovat yhteydessä matalampaan äänestysaktiivisuuteen. Toisaalta eräät suhteellisen vakavatkin sairaudet vähentävät äänestysaktiivisuutta vähän tai ei ollenkaan. Esimerkiksi syöpää sairastavat näyttäisivät olevan muita aktiivisempia äänestäjiä.
Muistisairaan oikeus äänestää
Muistisairaan ihmisen oikeudellinen toimintakyky eli kyky tehdä päätöksiä heikkenee muistisairauden edetessä. Toimintakyvyn heikentyminen ei kuitenkaan vaikuta yksilön äänioikeuteen. Äänioikeus on siten riippumaton täysi-ikäisen ihmisen oikeustoimikelpoisuudesta. Niinpä esimerkiksi henkilöllä, jolle on määrätty holhoustoimilain nojalla edunvalvoja tai henkilöllä, joka on julistettu vajaavaltaiseksi, on äänioikeus vaaleissa ja hän voi osallistua kansanäänestyksiin. Sama pätee esimerkiksi ympärivuorokautisissa hoivayksiköissä asuviin ihmisiin, jotka saavat ilmoituksen äänioikeudestaan ja äänestyslipun vaalien alla. Ne, jotka tosiasiallisesti kykenevät äänestämään, saavat äänestää.
Jos äänestäjän kyky tehdä äänestysmerkintä on oleellisesti heikentynyt, hän saa käyttää apunaan avustajaa. Vaalilain mukana avustaja voi olla joko vaalivirkailija tai äänestäjän itsensä valitsema henkilö, esimerkiksi lähiomainen. Avustaja on velvollinen tunnollisesti täyttämään sen, mitä äänestäjä osoittaa ja pitämään salassa äänestystoimituksessa saamansa tiedot. Avustaja ei saa suositella äänestäjälle, ketä ehdokasta tämän olisi äänestettävä.
Myös ennakkoon äänestäminen on mahdollista. Ennakkoäänestys alkaa 11. päivänä ennen vaalipäivää ja loppuu kotimaassa 5. päivänä ennen vaalipäivää. Yleisen ennakkoäänestyspaikan lisäksi äänioikeutettu, joka on hoidettavana sairaalassa, ympärivuorokautista hoitoa antavassa tai muussa kunnanhallituksen ennakkoäänestyspaikaksi määräämässä sosiaalihuollon toimintayksikössä (esimerkiksi hoivakodit ja palvelutalot), saa äänestää ennakolta kyseisessä laitoksessa.
Henkilö saa äänestää ennakkoon kotonaan, jos hänen kykynsä liikkua ja toimia on siinä määrin rajoittunut, ettei hän pääse kotimaan ennakkoäänestyspaikkaan tai vaalipäivänä äänestyspaikkaan ilman kohtuuttomia vaikeuksia. Vuoden 2022 aluevaaleissa äänestäjän on ilmoitettava halustaan äänestää kotonaan oman kuntansa keskusvaalilautakunnalle kirjallisesti tai puhelimitse viimeistään tiistaina 11.1.2022 ennen kello 16. Äänestäjän puolesta ilmoituksen voi tehdä myös hänen valitsemansa henkilö. Kirjallinen ilmoitus, joka on allekirjoitettava, voidaan tehdä käyttäen tarkoitusta varten laadittua lomaketta. Kotiäänestyksen yhteydessä voi äänestää myös kotiäänestäjän kanssa samassa taloudessa asuva omaishoidon tuesta annetussa laissa tarkoitettu omaishoitaja.
Kirjoittajat
Liisa Nieminen
vanhempi yliopistonlehtori, Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta
Anna Mäki-Petäjä-Leinonen
professori, Itä-Suomen yliopiston oikeustieteen laitos
Hyödyllisiä nettiosoitteita:
Kotiäänestyslomake
Oikeusministeriön vaalisivut
Lähteitä:
Minna Harjula: Köyhä, kelvoton, kansalainen? Köyhäinapu yleisen äänioikeuden esteenä Suomessa. Janus, Vol. 18 (2010), s. 4-19.
Mikko Mattila ym.: Terveys ja poliittinen osallistuminen. Yhteiskuntapolitiikka 83 (2018), s. 181-190.
