Muistisairaan oikeus turvalliseen hoivaan ja hoitoon

1.4.2019

Viime aikoina olemme kuulleet ikäviä uutisointeja muistisairaiden ihmisten hoidon laiminlyönneistä, kaltoinkohtelusta, vaaratilanteista ja jopa kuolemantapauksista. Kaltoinkohtelu on aiheutunut suurimmaksi osaksi hoivakodin - ja vaikkakin harvemmin - myös toisen, samassa hoivakodissa asuvan muistisairaan toimesta. Jokainen tuon kaltainen tilanne on liikaa! 

Tehostetun palveluasumisen eli hoivakotien asukkaista arviolta 80% sairastaa jotakin etenevää muistisairautta. Heistä suurimmalla osalla sairaus on edennyt keskivaikeaan tai vaikeaan vaiheeseen, jolloin selviytyminen arkielämässä heikkenee, psyykkisten toimintojen säätely muuttuu ja ilmaantuu käyttäytymisen muutoksia. 

Muistisairauden eteneminen ja siihen liittyvät muutokset käyttäytymisessä ovat hyvin yksilöllisiä. Toisille niitä ei tule ollenkaan, mutta suurimmalla osalla niitä ilmenee jossakin sairauden vaiheessa. Muistisairas ihminen reagoi ympäristönsä tapahtumiin ja omiin sisäisiin kokemuksiinsa aivan kuten jokainen meistä. Käyttäytymisen muutoksiin voidaan vaikuttaa hyvin pitkälle sillä, miten sairastunut ihminen kohdataan ja kuinka häntä kohdellaan. 

Kotona asuvat muistisairaat muodostavat merkittävän osuuden muistisairaiden määrästä. Iso osa heistä on omaishoidon piirissä, joko sopimuksella tai ilman sopimusta. Vertaislinja-tukipuhelimessa kuuluu uupuneiden omaishoitajien ääni. Usein puheluissa nousee esiin puuttuva, tarvittava tuki ja oikea-aikaisen hoitopaikan saamisen vaikeus esimerkiksi tilapäisesti, jolloin tarve on usein akuutein.

Omaishoitajat ovat yhteiskunnalle iso voimavara, joiden hyvinvointiin, jaksamiseen sekä osaamiseen on yhteiskunnan satsattava. Ei ole kenenkään etu, että kotona on uupunut omaishoitaja, mikä heijastuu tavalla tai toisella muistisairaan kokemaan hyvinvointiin. Tilapäisessä ja lyhytaikaishoidossa tuleekin kuulla muistisairaan ja omaishoitajan tarpeita. Kotona asumista tukeviin palveluihin panostaminen vähentää kustannusten nousua sosiaali- ja terveyspalveluissa, tukee omaishoitajan jaksamista sekä mahdollistaa muistisairaan kotona asumista. 

Hoidon haasteet koskettavat satojatuhansia muistisairaita ja heidän läheisiään sekä hoidosta vastaavia ammattilaisia. Jokaisen muistisairaan kohdalla tuleekin miettiä, mikä on paras hoito ja hoitopaikka juuri tälle ihmiselle. Riittävä hoitajamitoitus, hoitajien osaaminen ja arvot ovat perustana hyvälle ja laadukkaalle hoitotyölle. Muistisairas ihminen on oma ainutlaatuinen persoonansa, joka kantaa mukanaan elettyä elämäänsä ja tarinaansa. Hoidossa tulee huomioida sairastuneen elämänhistoria, joka on perusta omannäköisen ja hyvän hoidon toteutumiselle muistikodissa. Elämänhistorian tunteminen tarjoaa ammattilaisille avaimia arjen kohtaamistilanteisiin. 

Muistisairautta sairastavan ihmisen ja hänen läheistensä hyvinvoinnin lähtökohta on oikeus elää omannäköistä elämää sekä tulla kuulluksi ja saada päättää omista asioistaan. Jokaisella muistisairaalla on oikeus asua viihtyisässä, kodinomaisessa ympäristössä ja myös kokea olonsa turvalliseksi. Muistisairaan ihmisen hoidon suunnittelussa ja toteutuksessa on tärkeää huomioida yksilöllisyys, toiveet ja elämäntavat. Erilaisuuden hyväksymisen, olemassaolon ainutkertaisuuden ja tarpeisiin vastaamisen tulee olla kaiken muistityön lähtökohta.

NYT! Eduskuntavaalien alla Muistiliitto haastaa kaikkia eduskuntavaaliehdokkaita muistinpuolustajiksi rakentamaan yhdessä muistiystävällistä Suomea, joka tarkoittaa esimerkiksi sitä, että muistisairaalla on oikeus saada hoitoa ja hoivaa oikea-aikaisesti juuri oikeassa –hänen tarpeitaan vastaavassa paikassa.

Kirjoittajat: