Muistipaneeli: Mikä tukee muistisairaan ihmisen kotona asumista?

15.6.2021

Omaishoitajien jaksamisen tukeminen nousi esiin Muistipaneelin viimeisimmässä kyselyssä. Tiedostamme, että hyvinvoiva ja jaksava omaishoitaja pystyy turvaamaan hyvinvoivaa arkea myös muistisairaalle läheiselleen. Omaishoidon tuen tulisi huomioida perheiden yksilölliset tarpeet ja turvata myös omaishoitajalle riittävät palvelut.

Myös kodin turvallisuuden tarkistaminen nousi kaikkien muistipanelistien  vastauksissa tärkeänä asiana. Tähän me kaikki, niin sairastuneina, läheisinä,  työntekijöinä kuin vaikuttajina ja päätöksentekijöinä voimme vaikuttaa. Tiedämme kaikki, että koti on muutakin kuin seinät ympärillä. Se on ympäristö, joka mahdollistaa tai toisaalta voi vaarantaa turvallisen arjen. Tietoa ja materiaali kodin turvallisuuteen on olemassa, nyt on aika ottaa ne käyttöön.  

Historiassa toinen Muistipaneeli keräsi 76 vastaajan joukon, josta itse muistisairauteen sairastuneita oli 18 %, sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia 27 % sekä läheisiä 55 %. Kysely koostui 15 monivalintakysymyksestä sekä yhdestä avoimesta kysymyksestä.  

Kysyimme panelisteilta, saavatko muistisairaat ihmiset riittävästi apua ja tukea. Vastaajat arvioivat, että omaisen kanssa asuessaan apua ja tukea saadaan jotenkuten. Kotihoidon piirissä olevien arvioitiin saavan apua ja tukea huonommin ja yksin asuvien kaikista huonoiten. Tulokset ovat huolestuttavia, joskaan ei yllättäviä. Onko palvelumme suunnattu siten, että ne tukisivat muistisairaan ihmisen kotona asumista, toimintakykyä ja mahdollisimman itsenäistä elämää, vai keskittyvätkö ne tällä hetkellä ns. tulipalojen sammuttamiseen ja välttämättömiin asioihin puuttumiseen? 

Avoimella kysymyksellä kartoitettiin, millaisen avun koettiin tukevan muistisairaan ihmisen kotona asumista. Muistisairaat ihmiset kaipasivat tavallisia asioita; apua kaupassa käyntiin, siivoukseen sekä ruokapalvelua. Kaveria tai ystävää, joka tukee ja kulkee rinnalla, vertaistuki mainittiin myös. Läheisillä esiin nousi yksilöllisyyden huomioiminen ja se, että avunantaja, vapaaehtoinen tai ammattilainen olisi sama, tuttu ja turvallinen henkilö sekä se, että annetaan riittävästi aikaa. 

Vastauksissa on nähtävissä myös toive siitä, että apua ja tukea on saatavilla säännöllisesti ja sairauden etenemistä seurataan. Apuvälineet ja turvateknologia nostetaan myös esille. Ammattilaisten avovastaukset mukailevat omaisten vastauksia. Ammattilaiset näkevät tuttuuden niin henkilöstön kuin vapaaehtoisten toimesta tärkeänä ja yksilöllisten tarpeiden huomioimisen. ”Arjen sujumisessa auttaminen, turvallisuuden tunteen tuova apu, apu, joka antaa aikaa ja on läsnä.” 

Mikä toiminta tukee kotona asumista? 

Lisäksi kysyimme tarkemmista kotona asumiseen liittyvistä teemoista. Muistisairaat ihmiset nostivat kolmeksi tärkeimmäksi teemaksi kodin turvallisuuden tarkistamisen, omaishoitajan jaksamista tukevat palvelut  ja taloudellisten etuuksien varmistamisen. Omaiset puolestaan näkivät tärkeimpänä omaishoitajan jaksamista tukevat palvelut, kodin turvallisuuden tarkistamisen sekä apuvälineet. Myös ammattilaiset arvottivat kodin turvallisuuden tarkistamisen ja omaishoitajien jaksamista tukevat palvelut  korkealle. Apuvälineillä nähtiin tärkeä merkitys muistisairaan kotona asumisen tukemisessa. 

Myös muut teemat nähtiin tärkeinä, kaikkien vastausten keskiarvon mukaan ne asettuivat seuraavaan järjestykseen: omaishoitajien jaksamista tukevat palvelut, kodin turvallisuuden tarkistaminen, apuvälineet, taloudellisten etuuksien varmistaminen, ravitsemustilan arviointi ja seuranta, ajoterveyden arviointi ja seuranta, lääkityksen seuranta ja arviointi,  päivätoiminta,  vammaispalvelulain mukaiset palvelut, muistikaveri tai muu vapaaehtoinen sekä muistiyhdistyksen toiminta. 

Miten näiden tulosten valossa eteenpäin? 

Nämä teemat ovat sellaisia, mihin meillä on olemassa materiaalia ja vastauksia- nyt ne on otettava käyttöön! Muistisairaan ihmisen kotona asuminen on kokonaisuus, joka täytyy sosiaali- ja terveyspalveluissa nähdä muunakin kuin hoivana ja hoitona. Mitkä ovat todella niitä keinoja, mitkä takaavat laadukkaita elinvuosia kotiympäristössä? 

Muistipanelistit nostivat omaishoitajien jaksamista tukevat palvelut hyvin tärkeäksi. Kannustankin aina ottamaan omaishoitajuuden puheeksi, kun muistisairas asioi sosiaali- ja terveyspalveluissa. Omaishoitotilanteet ovat hyvin erilaisia ja usein omaishoitajuuteen ajaudutaan. Jos kohdallasi mietit, onko kyseessä omaishoitotilanne, käy tutustumassa Omaishoitajaliiton materiaaliin.  Ja muistathan omaishoitajana, että voit aina turvautua  Muistiliiton  maksuttomaan Vertaislinjaan, jos olet kuulevaa korvaa vailla.  Vertaislinja palvelee koko kesän numerossa 0800 9 6000, joka päivä klo 17–21. 

Kodin turvallisuuden tarkistaminen nousi myös vastauksissa korkealle.  Suosittelen lämpimästi tutustumaan mm. SPR:n kotitapaturma.fi -sivustoon ja heidän Iäkkäät -materiaaliin. Auttaisiko Etelä-Karjalan Pelastuslaitoksen asumisturvallisuustesti havaitsemaan kotoa vaaranpaikkoja? Tee testi.  

Apuvälineiden nähtiin olevan tärkeä tekijä muistisairaan kotona asumisen tukemisessa. Nosta rohkeasti ajatukset apuvälinetarpeesta esiin ja pyydä keskustelua kotikunnan fysio- tai toimintaterapeutin kautta. Apuvälineissä ennakointia on valttia. Mitä aikaisemmin niiden käyttöön tutustuu, sitä paremmin ne todella auttavat arjen sujumisessa. Hyödyllistä tietoa apuvälineistä löydät mm. Terveyskylän Kuntoutumistalon verkkosivuilta. Olethan myös tutustunut Muistiliiton Elämää muistisairauden kanssa -oppaaseen, jossa vinkkejä myös apuvälineisiin liittyen. Tutustu oppaaseen.  

Seuraava teema avautuu viikolla 26. Lainsäädäntö uudistuu niin vammaispalvelulain, sosiaalihuoltolain kuin vanhuspalvelulain osalta ja olemme kiinnostuneita kokoamaan muistipanelistien näkemyksiä ja kokemuksia näihin aiheisiin liittyen. Tule mukaan! Muistipaneelin tuloksia hyödynnetään vaikuttamistyössä myöhemmin syksyllä! 

Kirjoittaja: