Mä en kuule voi sulle tässä kulttuuriksi muuttua, vai voinko?

Mä en kuule voi sulle tässä kulttuuriksi muuttua, vai voinko?

7.11.2016

Kulttuuri vaalii aivoterveyttä. Se onkin laaja käsite. Kun puhun kulttuurista työssäni, mietin joskus kuumeisesti, minkä näkökulman valitsen. Valitsenko kuvataiteen vai arkkitehtuurin aikakaudet aivojumpan aiheeksi? Puhunko vakavasti otettavan musiikki- tai teatteritaiteen vaikutuksista ihmisten muistoihin? Vai pitäisikö puhua siitä, miten oman taiteentekemisen luova prosessi aktivoi aivoja?

Korkeakulttuurin näkökulma on tärkeä, mutta hyvin usein liian kaukana omasta arjestani. Miten osaisin puhua vakuuttavasti kulttuurin merkityksestä aivoterveyteen, jos en koe asiaa itselleni läheiseksi ja omaan elämääni kuuluvaksi? Hetken tyhmyydestä, saamattomuudesta ja kapea-alaisesta elämästä itseäni ruoskittuani aloin kuitenkin ajatella asiaa vähän laajemmin.

Kuka on oikea kulttuurinharrastaja? Minä rakastan musiikkia, kunhan siinä on hyvä melodia tai rytmi, myös sanoja kuuntelen tarkkaan. Saatan innostuessani tanssia tuntikausia putkeen. En ole vielä koskaan käynyt oopperassa, mutta lähden tyttären siivellä mielelläni Cheekin keikalle. Lomilla luen monta kirjaa peräkkäin, luen myös kymmeniä erilaisia artikkeleita päivittäin. Minua kiinnostavat oikeiden ihmisten kodit ja arkkitehtuuri, talojen pohjapiirrokset ovat intohimoni. Perheeni harrastaa näyttelemistä, autan kotona lukemalla vuorosanoja ääneen ja kulutan tietysti myös katsomon penkkiä. Teen mielelläni ystäville ruokaa ja nautin kauniista kattauksesta. Kehoni alkaa todellakin olla keski-ikäinen, mutta silti liikun ja kokeilen rohkeasti uusia asioita.

Tarkemmin ajatellen kulttuuri kuuluukin meille kaikille ja se toden totta elää arjessamme. Me voimme kaikki olla rinta rottingilla arkikulttuurin suurkuluttajia ja samalla meillä on kaikilla mahdollisuus myös aktiiviseen aivojen käyttöön. Ollaan siis rohkeita! Kokeillaan ihan uusia asioita tai tehdään vanhoja tuttuja juttuja uudella tavalla. Ollaan ennakkoluulottomia, annetaan aivoille vaihtelua ja haastetta.

Jos halutaan olla oikein kulturelleja ja aivoterveellisiä, niin harrastetaan yhdessä. Kulttuuri ja sosiaaliset suhteet vaikuttavat suotuisasti aivojen hyvinvointiin ja muistin toimintaan. Lähdetään ystävän kanssa tanssitunneille tai uutta kieltä opiskelemaan. Mennään porukalla festareille tai pidetään leffailta. Lauletaan karaokea ja tanssitaan pikkutunneille. Pelataan korttia niin maan perusteellisesti ja parannetaan samalla maailmaa.

Siinähän se riittävän aivoterveellinen kulttuuriresepti sitten onkin: Ollaan uteliaita elämälle! Kyllä sitä ehtii synkistyä sohvalle sitten myöhemminkin.

Kirjoittaja:

aluejohtaja Minna Rosendahl
Varsinais-Suomen Muistiyhdistys ryVarsinais-Suomen ja Satakunnan Muistiluotsi

Minna_Rosendahl.jpg

Tämä teksti on vierasblogi, jonka sisältö vastaa kirjoittajan omaa näkemystä käsiteltävästä aiheesta. Kirjoitus ei välttämättä edusta Muistiliitto ry:n virallista kantaa.