Kuulumisia apuvälinemessuilta

Osallistuimme marraskuussa Apuväline-messuille Tampereen Messu- ja urheilukeskuksessa. Iloksemme saimme huomata, että messuilla oli esillä useampia myös erityisesti muistisairaille suunniteltuja apuvälineitä. Perinteisten liikkumisen ja arjen apuvälineiden rinnalla nähtiin enenevissä määrin erilaisia teknologisia ratkaisuja muistin ja arjen tueksi sekä erilaisia välineitä muistin harjoittamiseen.

Muisti- ja tasapainoharjoitteluun löytyi erilaista välineistöä kuten  ”lattiatiilet” , joihin tabletin avulla asetettiin erilaisia askellusharjoittelupelejä. Voit tutustua laitteeseen täällä. Kieltämättä pelillisyys teki tasapaino- ja muistiharjoittelusta mielenkiintoista ja voimme uskoa, että tämän tapainen harjoittelu saa ihmiset rohkeammin haastamaan tasapainoaan ja tekemään vähän uudenlaista muistiharjoittelua. Liikkeen ja kognitiivisen harjoittelun yhdistämisestä on julkaistu jonkin verran myös tutkimusnäyttöä. (Blomstrand ym. 2023, Savela ym. 2015).

Itsenäinen harjoittelu voi toki tämän tyyppisellä laitteistolla olla haastavaa, mutta ohjatussa toiminnassa, kuten päiväkeskuksessa, tämä voisi olla oivallinen lisä tasapainon ja kognitiivisen toimintakyvyn harjoittamiseen.

Hieman erilainen harjoituslaite tasapainon ja kognition harjoittamiseen löytyi toiselta messuosastolta. Thera-trainer senso on vankkarakenteinen, tukikahvoilla ja näytöllä varustettu laite. Osallistuja astuu ”laitteen” keskelle ja joko askeltamalla tai painonsiirroilla liikkuu erisilla pelialustoilla, jotka näkyvät edessä olevalla näytöllä. Koeryhmämme koki myös nämä harjoitteet innostavina.

Näitä ratkaisuja ei ole suunnattu suoraan kuluttajille, vaan lähinnä hoitoyksiköihin tai kuntoutuskeskuksiin. Tasapainon ja muistin harjoittamisen laitteet ja välineet olivat isokokoisia ja arvokkaita, joten kotiharjoitteluun näistä ei vielä iloa ole. Ehkä tämä voisi olla seuraava suomalainen innovaatio, kotiin hankittava kevyt, helpporakenteinen ja edullinen tasapainon ja kognition harjoitusväline. Sellainen mitä tv-shop mainostaa, kätevästi sängyn alla säilytettävä!

Virtuaalisilla ratkaisuilla luontoa mukaan harjoitteluun

Eri laitevalmistajilta löytyi myös polkulaitteita, joissa yhdistyy alaraajaharjoittelun lisäksi maisemien katsominen, suunnistaminen tai reittien valitseminen mukana olevalta näytöltä. Voi olla, että vaihtuvat maisemat motivoivat polkemiseen uudella tavalla. Ihanteellista muistisairaan kannalta voisikin olla, että pyöräilymaisemat olisivat niitä oman elämän historian varrelta olevia kylän raitteja tai tuttuja reittejä.

Tällaiset virtuaaliset ratkaisut tarjoavat mahdollisuuden lisätä harjoitteluun myös luontoelementin. Tutkimusten mukaan jo valokuvien katselu saa aikaan luonnon tarjoamia terveys- ja hyvinvointivaikutuksia (Gamble ym. 2014). Toivottavasti siis tulevaisuudessa kuntopyöräilyymme voidaan lisätä myös personoituja maisemia ja paikkoja elämämme varrelta?

Teknologiset ratkaisut mahdollistavat mm. päivärytmin sujumista, säännöllistä ruokailua, oikea-aikaista lääkehoitoa, osallistumista harrasteisiin ja yhteydenpitoa läheisiin. Ne eivät ole vain tulevaisuutta, ne ovat jo tätä päivää.

Yhdenlaisen vaihtoehdon tähän tarjoaa robotiikka. Esillä oli mm. Maatje-hoivarobotti (Smartrobot.solutions 2022). Robotti on pienikokoinen Wi-Fi- ja 4G-verkoissa toimiva laite. Pienen kokonsa ja verkkoyhteyksiensä ansiosta Maatjen voi ottaa mukaan kotoa lähtiessä. Robotin kautta voidaan lähettää viestejä ja siihen voidaan ohjelmoida kustomoituja viestejä erilaisilla äänenkorkeuksilla ja puhenopeudella muistuttamaan esimerkiksi lääkkeenotosta, syömisestä, liikkumisesta sekä vaatteiden päälle pukemisesta. 

Teimme kuitenkin huomion, että lähes jokainen laite-esittelijä aloitti lauseella “Tämä on todettu hyväksi, että hoitaja voi täältä painaa/valita...” Jäimmekin miettimään, että eikö yksin asuva tai puolison kanssa kotona asuva muistisairas olekaan laitteiston todellinen käyttäjä? Eli teknologiakehitys on ollut jossain määrin nurinkurista, kun kohdejoukoksi on ajateltu muistisairas, joka on jo hoidon piirissä ja saa teknisen tuen hoitajalta tai muulta henkilöltä. Laitteiden kehityksessä ei ole huomioitu riittävästi itsenäisesti asuvia muistisairaita. Jos oletusarvo on, että joku muu käyttää laitetta tai sovellusta, ei oikeastaan puhuta käyttäjälähtöisistä ratkaisuista, joista poliittiset päättäjät hakevat ratkaisua kuumeisesti haastavassa henkilöstötilanteessa ja kotona asumisen lisäämisen paineessa.

Apuvälineitä myös vuorovaikutukseen

Teknologiaa oli tarjolla myös vuorovaikutuksen tueksi. Muun muassa kommunikaatiokansiot ja sovellukset ovat avuksi silloin, kun vuorovaikutukseen tarvitaan tukea. Olemassa olevat apukeinot ovat sovellettavissa muistisairaille, mutta näitä on kehitetty lähinnä lapsia ajatellen, joten visuaalisuus sopii paremmin lapsille. Muistisairaat ovat aikuisia ihmisiä ja olisikin toivottavaa, etteivät aikuisten käyttämät kommunikaatiokansiot välitä viestiä lapsenomaisuudesta. Muistiliiton Omin sanoin -hanke osaltaan edistää muistisairaiden vuorovaikutuksen ja kommunikaation tukikeinoja ja he ovat jo lähteneet pilotoimaan eri menetelmiä. 

Suomessa on arviolta 750 000 suomalaista, jotka hyötyvät selkokielestä. Selkokielestä hyötyvät myös muistisairaat ihmiset. Näimme eräällä esittäjällä oivallisen materiaalin laboratoriokokeiseen valmistautumisesta. Materiaalissa selkokielen rinnalla kuvat kertoivat vaihe vaiheelta, miten asiakkaan tulee toimia ja valmistautua tilanteeseen. Vastaavia ohjeita muistisairaille voisi olla muistitutkimuksiin valmistautuminen tai erilaiset toimintakykyä tukevat ohjeistukset, kuten liikuntaharjoitteet. 

Apuvälineen tulee olla oikeanlainen

Apuväline ei kuitenkaan koskaan yksin riitä liikkumiskyvyn tukemiseksi tai vuorovaikutuksen syntymiseksi. Tarvitaan ammattilaisia opastamaan välineen tai laitteen käyttöönottoa, tekemään säätöjä sekä arvioimaan laitteen ja välineen sopivuutta. Usein tarvitaan myös ympäristön muokkaamista. Esteetön koti on hyvä alku, mutta tarvitaan myös esteettömiä vapaa-ajan ympäristöjä kuten pihapiiri ja lenkkeilyreitit, jotka huomioivat kognitiivisen esteettömyyden. Visuaaliset vihjeet, opastaulut ja tämän tyyppiset ratkaisut tukevat itsenäistä liikkumista ja vähentävät eksymisriskiä. 

Apuvälineen tulee olla käyttäjälleen oikeanlainen, sen käyttöön tulee aina saada riittävä koulutus ja opastus ja sen käyttöä tulee voida opetella. Apuvälineen tai laitteen käyttöä tulee myös seurata ammattilaisten toimesta, jotta apuväline varmasti toimii oikeassa ns. arjen ympäristössä ja sitä on turvallista käyttää. Sen lisäksi, että apuvälineen tulee olla käyttäjälleen sopiva, sen käytön tulee olla kotona mahdollista myös siten, että se huomioi kodin rakennustekniset ratkaisut kuten ovien karmien leveydet, kulumiset, seinän pielet ja kynnykset. Apuvälineen tulisi aina olla myös mitoitukseltaan sopiva ja kunkin käyttäjän kotiin yksilöllisesti valittu.   

Kirjoittajat: