8.6.2021
Maaliskuussa 2020 kotona asuvat yli 70-vuotiaat ihmiset ohjeistettiin pysymään kotona. Kodista tuli paikka, jossa oleskelu ei ollut enää vapaaehtoista, vaan maailmanlaajuisen pandemian sanelema pakko. Vuosi koronan varjossa onkin todennäköisesti lisännyt kodin merkitystä sekä sen toimivuuden ja viihtyisyyden tarkastelun tarvetta. Toisaalta poikkeustilanne on tehnyt useamman nähtäväksi tilanteen, mikä on osalle ihmisistä pidemmän aikavälin todellisuutta: koti voi olla myös paikka, josta ulos liikkumisessa on rajoitteita.
Nykyinen suomalainen palvelujärjestelmä on myös nostanut keskiöön tavoitteen ikääntyneiden ihmisten kotona asumisen mahdollistamisesta. Syksyllä 2020 julkaistun Kansallisen Ikäohjelman yhtenä tavoitteena on lisätä asumisen ikäystävällisyyttä, millä tarkoitetaan esimerkiksi asunnon esteettömyyden ja turvallisuuden huomioimista sekä ikääntyneiden tarpeiden ja toiveiden huomiointia asuinympäristöjen suunnittelussa ja kehittämisessä. Myös Ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelma vuosille 2021-2022 nostaa tavoitteeksi ikääntyneiden asuinolojen parantamisen sekä erilaisten asumisvaihtoehtojen tarjonnan lisäämisen.
Lisää tietoa tarvitaan
Koti onkin ihmiselle yksi tärkeimmistä paikoista, usein se tärkein ja siksi kansalliset tavoitteet ikääntyneiden tarpeet huomioivasta asuntokehittämisestä ovat tarpeellisia. Tarpeiden täyttämisen tueksi tarvitsemme kuitenkin edelleen lisää tietoa siitä, millaiset asiat ovat ihmisille asumisessa ja kodissa tärkeitä. Meillä on toistaiseksi vain vähän tietoa esimerkiksi siitä, miten ihmiset tällä hetkellä kotonaan viihtyvät. Tuntuuko ajan viettäminen kotona hyvältä vai pahalta? Ja missä ja miten aikaa kotona mieluiten vietetään? Mikä siis tekee asunnostamme kodin ja mikä on omassa kodissa tärkeää?
Aikaisemmissa ikääntyneiden kodin merkitystä selvittäneissä tutkimuksissa on havaittu, että iäkkäälle ihmiselle kodissa merkityksellistä ovat tutut äänet, tuoksut ja tavarat. Lisäksi tärkeinä pidetään kotiin ja kotiympäristöön liittyviä ihmissuhteita ja mahdollisuutta vaikuttaa kodin paikkaan ja elämisen tapaan. Toisaalta kodin merkityksissä korostuu myös ajallinen ulottuvuus. Koti on kuin matka, jonka tärkeät asiat vaihtelevat erilaisina eri elämänvaiheissa. Muistot aiemmista kodeista ja niissä koetuista hetkistä muodostuvat osaksi nykyistä kotia.
Kodin merkitykset voivat korostua tilanteessa, joissa aiemmasta kodista joudutaan muuttamaan toisaalle. Ikääntyessä muistojen merkitys usein kasvaa, ja matkantekoon liittyvien mielikuvien osuus saattaa pienetä. Tästä huolimatta kodin merkitys ei pysähdy. Tarve vaikuttaa omaan kotiin ei ole iästä riippuvainen, mutta sen toteutusmahdollisuuksiin voi ikääntyessä tulla uudenlaisia haasteita.
Koti tärkeimpänä paikkana
Koti tärkeimpänä paikkana
Voidaksemme suunnitella ikääntyneille ihmisille kokonaisvaltaista hyvinvointia tukevia sekä toiveita ja tarpeita entistä paremmin vastaavia koteja, tarvitsemme nyt lisää tietoa erilaisten ihmisten eletyistä kodeista ja niissä tärkeiksi koetuista paikoista. Tämän teeman ympärillä Tampereen yliopiston arkkitehtuurin, sosiaalipolitiikan ja gerontologian tutkijat ovat aloittaneet yhteistyön, jonka tavoitteena on muodostaa tietoa suomalaisten kotien moninaisista merkityksistä, ja tukea myös ikääntyneiden ihmisten hyvinvointia, terveyttä, elämänlaatua ja turvallisuutta omassa kodissa. Perinteisen ikäystävällisyys -ajattelun lisäksi haluamme erityisesti tarkastella sitä, miten saisimme kodin pysymään sinä tärkeimpänä ja parhaimpana paikkana iästä, mahdollisista sairauksista, toimintakyvyn laskusta tai perhetilanteen muutoksista huolimatta.
Osana tätä monitieteistä Suomalainen koti ja kestävä hyvinvointi -tutkimusyhteistyötä toteutamme Kotikuvat -kyselyn, jonka tarkoituksena on saada tietoa siitä, millaisia ovat suomalaisten suosikkipaikat kotona. Olemme kiinnostuneet siitä, millaisissa paikoissa ihmiset viettävät kotona aikaansa, rentoutuvat ja kokevat viihtyvänsä. Tutkijaryhmän tähtäimessä on muodostaa tietoa, joka tukee ihmisten erilaisiin elämäntilanteisiin vastaavien asuinympäristöjen ja siellä toteutuvien palveluiden kehittämistä.
Kyselyn ensimmäinen versio julkaistiin Helsingin Sanomissa 25.4.2021. Kyselyn kautta saadut valokuvat olivat erittäin kiinnostavia, joten päätimme toteuttaa vielä toisen kyselykierroksen eri kanavien kautta. Tavoitteenamme on saada vastauksia eri-ikäisiltä ja erilaisissa elämäntilanteissa olevilta suomalaisilta. Tällä hetkellä toivoisimme erityisesti kuvia vanhemmilta ihmisiltä, jotta voisimme nostaa esiin teidän äänenne kodin merkityksellisten paikkojen tarkastelussa. Mikäli siis haluat kertoa, mikä on sinun kotisi merkityksellisin paikka, lähetä meille siitä kuva alla olevan linkin kautta. Kehitetään yhdessä kotia ja asumista entistä viihtyisämmäksi.
Kyselyyn voi vastata 15.6.2021 saakka täällä.
Suomalainen koti ja kestävä hyvinvointi -tutkimusryhmän puolesta,
Katja Maununaho, arkkitehti, projektitutkija, Tampereen yliopisto
Jenni Kulmala, Gerontologian tenure track –professori, Tampereen yliopisto
Mari Aaltonen, tutkijatohtori, Tampereen yliopisto
Outi Jolanki, tutkimuspäällikkö, Tampereen yliopisto
Kristina Tiainen, yliopistotutkija, Tampereen yliopisto
