Ikääntyvä Suomi tarvitsee uudenlaisia asumisen ratkaisuja

Kuvituskuva: Nainen halaa vanhempaa naista ulkona.

Suomi on yksi maailman ikääntyvimmistä maista ja ennusteiden mukaan kymmenen vuoden päästä yli neljäsosa suomalaisista on yli 65-vuotiaita. Erityisesti kaikkein vanhimpien kansalaisten osuus kasvaa nopeasti; yli 85-vuotiaiden määrä tulee kaksinkertaistumaan seuraavien 20 vuoden aikana.

Ikääntymiseen voi liittyä erilaiset toimintakyvyn muutokset. Miten pärjään omassa kodissani, jos liikuntakykyni tai aistini heikkenevät? Mahtuuko asuntooni apuvälineitä? Näitä kysymyksiä olisi syytä miettiä ennakkoon. Kukaan ei osaa ennustaa tulevaisuuttaan, mutta on asioita, joiden äärelle on hyvä pysähtyä.

Ikä lisää myös etenevän muistisairauden riskiä. Muistisairaita ihmisiä arvioidaan olevan tällä hetkellä arviolta 190 000 ja myös heidän määränsä tulee tulevaisuudessa kasvamaan.

Omaa asumistaan kannattaa siis tarkastella myös muistisairauden varalta. Jos pärjään nykyisessä kodissani nyt, pärjäänkö siellä vielä viisi vuotta? Mikä minulle on asumisessa tärkeää - onko se oma rauha vai olisiko mukavaa, jos asuminen olisi yhteisöllistä?

Oma koti kullan kallis?

Me kaikki tarvitsemme kodin. Mutta koti on paljon muutakin kuin seinät ympärillämme. Jos haluamme elää hyvää ja laadukasta arkea omassa kodissa esimerkiksi etenevän muistisairauden kanssa, on syytä tarkastella asuinympäristöä. Onko kotini esteetön? Tällä hetkellä maassamme asunnoista vain 15 % on esteettömiä.

Ympäristöministeriön selvityksen mukaan suurin osa, noin 80 % yli 65-vuotiaiden asunnoista on omistusasuntoja. Omistusasunnossa asukkaan oma toiminta ja ratkaisut ovat merkittävä tekijä kodin toimivuuden kannalta. Suomessa asutaan yksin ja se yleistyy myös tulevaisuudessa. Vuonna 2018 75 vuotta täyttäneistä asui yksin yli 40 % ja omakotitaloissa lähes 30 % ikäihmisistä. Omakotiasuminen teettää töitä ja vaatii asukkaaltaan niin fyysistä toimintakykyä ulkotöiden hoitamiseen kuin taloudellisia resursseja talon kunnossapitoon. Miten olet varautunut talon kunnossapitoon? Entä jos hoidat asumiseen liittyvät asiat yksin?

Millainen on asumishistoriasi? Mitä koti sinulle merkitsee? Oletko muuttanut elämäsi aikana useasti vai juurtunut vahvasti omaan kotitaloon? Myös omia asumiseen liittyviä asenteita on syytä pohtia. Miten paljon ne vaikuttavat ajatuksiisi asumisesta tulevaisuudessa?

Ennakoi ja tue muistiystävällistä asumista

Kotona asuminen on teema, johon nojataan, jotta niukat palveluasumisen paikat riittävät heille, ketkä todella tarvitsevat hoivaa ja hoitoa ympärivuorokautisesti. Jotta oma koti soveltuu muuttuvaan toimintakykyyn ja ikääntymisen mukanaan tuomiin muutoksiin, tarvitaan apua ja tietoa asunnon muutostöistä sekä taloudellista tukea niihin. Myös erilaisia asumisratkaisuja tulee kehittää ja huomioida rakentamisessa muistiystävällisyys.

Ympäristöministeriö on myöntänyt avustusta valtakunnallisille järjestöille, mm. Muistiliitolle, niiden toimintaan ikääntyneiden ihmisten asumisen ennakoinnin ja varautumisen tukemisessa. Muistiliiton hankkeen painopisteenä on tukea muistisairaiden ihmisen asumisen ennakointia ja suunnittelua.

Näemme tärkeänä, että muistisairauteen sairastuneen ihmisen omat näkemykset tulevat kuulluksi asumisen suunnittelussa ja että ihmiset saavat tietoa, mitä omissa asumisen asioissa on syytä huomioida.  

Muistiystävällinen asuminen huomioi esteettömyyden, yksilöllisyyden sekä turvallisuuden. Parhaimmillaan muistiystävällinen koti tukee asukkaansa toimintakykyä.

Ympäristöministeriön hankkeesta voi lukea lisää heidän verkkosivuiltaan. Avustusta Muistiliiton lisäksi saavat Ikäinstituutti, Miina Sillanpään Säätiö, Suomen Asumisen Apu, Suomen muistiasiantuntijat ja Vanhustyön keskusliitto. Verkostohankkeen toteutusta koordinoi TTS Työtehoseura.

Keräämme kohderyhmän ajatuksia

Haluamme kuulla, miten muistisairaat ihmiset tällä hetkellä asuvat ja millaisia suunnitelmia ja ajatuksia heillä on tulevaisuuden asumisen suhteen. Mikä asumisessa on tärkeää? Keräämme myös läheisten kokemuksia siitä, mitä he ajattelevat muistisairaiden läheistensä asumisesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä.

Osallistumalla kyselyyn annat tärkeää tietoa hankkeen alkutaipaleelle. Muistisairaus ei ole automaattisesti osa ikääntymistä, mutta se on merkittävä tekijä ikääntyvän väestömme keskuudessa.

Kyselyyn voit osallistua sähköisen lomakkeen kautta. Vastausaikaa on 28.2.2022 saakka.

Kirjoittaja:

Outi Ronkainen
asiantuntija
puh. 044 7277 403
outi.ronkainen@muistiliitto.fi
Muistisairaiden kuntoutus, Muistisope-hanke (sopeutumisvalmennuskurssien selvitystyö) ja Attendo-yhteistyö

Lue lisää:  Ikääntyneiden toimenpideohjelman verkkosivut