Aktivoi ja lepuuta
Älylliset haasteet ja aktiivinen sosiaalinen elämä luovat uusia hermosolujen yhteyksiä ja vaikuttavat siten positiivisesti muistiin. Hyvin verkottuneet aivot ovat vastustuskykyisemmät muistisairauksien aiheuttamille muutoksille.
Aivot rakastavat kulttuuria, palapelejä, musiikkia, opiskelua, lukemista ja rutiineista poikkeamista – kaikkea, missä ne joutuvat jumppaamaan hermosolujaan. Tärkeää on tekemisen säännöllisyys, mielekkyys ja ilo. Kannattaa siis valita harrastuksia, jotka samalla piristävät mieltä.
Laita aivot töihin:
- Jumppaa muistia säännöllisesti – lisäpisteitä saat, kun harrastat yhdessä muistisairaan läheisesi kanssa
- Kutsu kaveri kulttuuriharrastuksiin
- Treenaa aivojasi: pelaa shakkia, sudokua, muistipelejä, kokoa palapelejä tai tee ristisanatehtäviä
- Poikkea rutiineista: kävele uutta reittiä, tee aamutoimet uudessa järjestyksessä
- Käytä aistejasi uudella tavalla: kirjoita toisella kädellä tai laske kolikoita tunnustelemalla
- Lue kirja ja keskustele lukemastasi jonkun kanssa
- Avarra maailmaasi kulttuurin avulla: käy teatterissa, museossa, konsertissa tai taidenäyttelyssä
- Elvytä vanha harrastus tai aloita uusi – opiskele kieli, päätä joskus aloittamasi neule, kaiva lenkkarit kaapista ja suuntaa ulos, opettele soittamaan jotain instrumenttia tai liity kuoroon, aloita teatteriharrastus ja tutustu ennakkoluulottomasti uusiin ihmisiin
Aivot kuntoon kulttuurilla!
Sosiaalisesta yhdessäolosta ja mielekkäistä, iloa ja aivojumppaakin tuottavista kulttuuriharrastuksista nauttiminen edistää aivoterveyttä ja pienentää riskiä sairastua etenevään muistisairauteen.
Taide ja kulttuuri eivät ole pelkästään korkeakulttuuria, sillä ne voi tuoda lähelle ja arkeen, jokaiselle sopivaksi. Tunteita ja muistoja voi elää taiteen ja kulttuurin keinoin, ja kulttuuria voi havainnoida hiljaa, nauttia ja vain katsella, kuunnella ja tuntea. Lisäksi se on mitä parhain alusta sosiaaliselle vuorovaikutukselle ja yhdessäololle.
Kulttuurista hyötyvät ja saavat iloa paitsi kaikenikäiset terveet ihmiset, myös he, joilla muistitoiminnot ovat jo alkaneet heikentyä. Muistisairaatkin ihmiset voivat kohentaa toimintakykyään aktiivisella toiminnalla ja kulttuuriharrastuksilla. Kulttuuri tarjoaa mahdollisuuksia paitsi iloon ja yleiseen hyvinvointiin, myös onnistumisen kokemuksiin sekä aktiivisena yhteiskunnan jäsenenä toimimiseen.
Harrastusten ja toiminnan avulla muistisairas ihminen saa purettua toiminnallisuuttaan ja kokea onnistumisen kokemuksia. Tekeminen ja puuhailu voivat rauhoittaa muistisairaan ihmisen iltoja ja yöunta sekä tuoda rytmiä ja mielekkyyttä arkeen.
Koska kulttuuri on terminä laaja ja moninainen, voi sen sisältä löytää mielekästä tekemistä ja nautintoa myös sairauden vaikeassa vaiheessa oleville. Katselu, kuuntelu, kosketus ja muut elämykset ovat tärkeitä silloinkin, kun aktiivinen osallistuminen ei enää onnistu. Kulttuuria voidaan näin tuoda kaikille – ja jokaisella on siihen oikeus!
Nuku tarpeeksi!
Paitsi haasteita, aivot rakastavat myös lekottelua. Hyvä ja riittävä uni on aivojen toiminnan edellytys sekä oppimisen että muistin kannalta. Päivällä opitut tiedot ja taidot tallentuvat unen aikana pitkäkestoiseen muistiin.
Univajeen seurauksena vireystila, keskittymiskyky ja tarkkaavaisuus heikentyvät, jolloin onnettomuus- ja virheriski kasvaa. Muistaminen, uuden oppiminen ja luova toiminta vaikeutuvat, kun aivot ovat väsyneet. Jatkuva unenpuute voi aiheuttaa muistihäiriöitä.
Unilääkkeistä voi lyhytkestoisesti olla apua, mutta niiden käyttö myös omalta osaltaan vaikeuttaa oppimista ja muistin toimintaa.
On hyvä painaa mieleen ns. kahdeksan tunnin sääntö: vuorokaudesta 8h lepoa, 8h työtä ja 8h mielekästä vapaa-aikaa. Jos työ rasittaa aivoja, on niitä vapaalla hyvä lepuuttaa. Jos taas työ on rutiininomaista tai fyysistä, on vapaa-ajalla hyvä jumpata aivoja vaikka ristikoilla - millä tahansa haastavalla ja aktivoivalla tekemisellä.
