Liikunnasta muistinvireyttä

Liikunta ja fyysinen aktiivisuus tuovat terveyttä ja mielihyvää. Aivojen verenkierto paranee ja aivosolujen väliset yhteydet uusiutuvat ja tehostuvat, mikä on tärkeää muistijälkien syntymisen ja säilymisen kannalta. Fyysinen aktiivisuus on aivojen aktivointia siinä missä sosiaalinen kanssakäyminen, ristikot ja musisointikin.

Liikunta parantaa myös unen laatua sekä vähentää masennuksen ja ahdistuneisuuden oireita, jotka nekin voivat heikentää muistia ainakin väliaikaisesti. Ystävän kanssa harrastettu liikunta voi tuoda myös lisähyötyjä, sillä sosiaaliset suhteetkin hellivät muistia. 

Lisäksi liikunta voi laskea verenpainetta, pitää painon kurissa ja vähentää riskiä sairastua 2-tyypin diabetekseen. Fyysinen aktiivisuus laskee riskiä moneen sairauteen, mukaan lukien etenevät muistisairaudet. Erityisesti keski-iän liikuntatottumuksilla on yhteyttä vireämpiin mielentoimintoihin iäkkäänä. Aivoterveyttään kannattaa kuitenkin vaalia kaiken ikää.

Kaikki sydäntä sykkimään laittava liikkuminen on kannattavaa, on se sitten imurointia, juoksulenkki, haravointia, kuntosalikäynti, jalkapalloa tai marjastusta.

Miten paljon on tarpeeksi? UKK-instituutin liikuntasuositusten mukaan sydäntä ja hengityselimistöä kuormittavaa liikuntaa tulisi harrastaa useana päivänä viikossa yhteensä vähintään 2t 30min reippaasti tai 1t 15min erittäin reippaasti. Lisäksi tulisi harjoittaa lihaskuntoa ja liikehallintaa ainakin kahdesti viikossa. Iäkkäillä tasapainoharjoittelu korostuu.

Fyysiselle toimintakyvylle ja yleiselle terveydentilalle passiivisena vietetty aika on itse asiassa merkityksellisempää kuin yksittäiset liikuntasuoritukset. Jokainen kerta, kun takamus nostetaan penkistä, on terveydelle hyödyksi. Muutama jumppa ei siis välttämättä vie pois istumatyön tai sohvalla vietettyjen päivien terveyshaittoja – mutta jokainen liikuntasuoritus toki pienentää niitä!