Hoitoympäristö
Tärkeintä on kodin tuntu: se, että muistisairas ihminen tuntee asuvansa kotonaan. Kodikkuus luo elämänhallinnan ja turvallisuuden tunnetta sekä tukee toimintakykyä.
Kodin tuntu rakentuu pienistä asioista: tuttuudesta ja omannäköisyydestä sekä lämminhenkisyydestä: siitä, että saa olla oma itsensä ja toimia omien tottumustensa mukaisesti.
Turvallinen hoitoympäristö
Turvallisessa hoitoyksikössä otetaan huomioon sekä muistisairaan ihmisen että hoitohenkilöstön turvallisuus. Turvallisuuden kehittäminen ja riskienhallinta edellyttävät hyvin toimivaa organisaatiota ja laitteiden hallintaa. Kaikki tekijät – asiakas, henkilöstö, laitteet ja organisaatio – vaikuttavat toisiinsa ja kokonaisturvallisuuteen.
Lain mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköille on laadittava omavalvontasuussuunnitelma. Turvallisuussuunnitteluvelvollisuus perustuu pelastustoimen lainsäädäntöön. Oppaan tarkoituksena on antaa sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköille perusteet riskien kartoitukseen perustuvan turvallisuussuunnitelman laatimiseen ja turvallisuustason määrittelyyn.
Vinkkejä yhteisökodin turvallisuuteen:
- Mielekkyys, toiminnallisuus ja pääsy kodinomaiseen ulkotilaan on tärkeää
- Sisä- ja ulkotilat tulee suunnitella niin, että ei synny kokemusta suljetusta tilasta
- Omatoimista liikkumista ja arjen rutiineja voi tukea selkein merkinnöin
- Mahdollistettava omaehtoinen liikkuminen turvallisessa, luontoon yhteydessä olevassa tilassa, jossa on hyvät sisäpiharatkaisut: esimerkiksi ympyrän muotoisia polkuja, merkityksellistä tekemistä ja huomaamattomia tilaa rajaavia elementtejä
- Kulunvalvontaratkaisut tulisi suunnitella niin, ettei ovien lukitsemiseen ole tarvetta päivisin
