Julkaistu 2.11.2016

Muistiliiton rooli muistisairaan oikeuksien edistämisessä

Etenevät muistisairaudet heikentävät sairastuneen kykyä huolehtia asioistaan ja laskevat henkilön oikeudellista toimintakykyä. Muistiliittoon tulee paljon yhteydenottoja, jossa kannetaan huolta näiden erityisen haavoittuvassa asemassa elävien ihmisten oikeuksien toteutumisesta. Erityisenä riskinä koetaan muistisairaan ihmisen taloudellinen hyväksikäyttö ja läheisten ihmisten keskinäiset erimielisyydet sairastuneen henkilön asioiden hoitamisessa.

Järjestön rooli oikeuksien edistämisessä

Muistiliitto korostaa kansalaisten omien ennakoinnin keinojen käyttöä. Oikeudellisen ennakoinnin avulla voidaan vahvistaa omannäköisen elämän ja omaehtoisten valintojen mahdollisuutta siinäkin vaiheessa, kun henkilö ei enää itse kykene tahtoaan muuten ilmaisemaan. Tästä keinovalikoimasta olemme nostaneet esiin muun muassa seuraavat:

  • ajoissa tehty sopiminen omaisten tai läheisten antamasta avusta
  • pankkiasioiden järjestämisen tavat
  • valtakirjojen antamisen tavat
  • sosiaalitoimiston välitystilin mahdollisuudet
  • edunvalvontavaltuutus ja hoitotahto

Näissä asioissa auttaa Muistineuvo-tukipuhelin, johon vastaavat muistiyhdistysten työntekijät. Muistiliitossa on tänä vuonna käynnistynyt Arjen asiamies -hanke, joka kouluttaa Muistineuvo-vastaajia yhä vahvemmiksi ennakoinnin ja oikeudellisen neuvonnan asiantuntijoiksi.

Muistiliitto korostaa oikeudenmukaisuutta ja pyrkii takaamaan muistisairaiden ihmisten hyvinvointia. Muistiliiton oikeuksien valvontatyö onkin monessa suhteessa ennakoivaa, ohjaavaa ja tiedottavaa työtä, jonka avulla voidaan turvata sairastuneen ihmisen oikeus omannäköiseen elämään sairauden kaikissa vaiheissa. Tämä auttaa myös sairastuneen omaisia ja läheisiä huolehtimaan läheisensä asioista hänen etujensa mukaisesti.

Kun oikeudellinen ennakointi ei riitä

Kaikista varautumis- ja ennakointikeinoista huolimatta osa muistisairaista ihmisistä tarvitsee yleisen edunvalvonnan palveluja. Julkisia edunvalvontapalveluja käytetään siinä tapauksessa, että asioiden hoitoa ei pystytä järjestämään muulla tavoin, kuten perheenjäsenten antaman avun turvin. Edunvalvojan hakeminen ja määrääminen holhoustoimilain nojalla on viimesijainen keino turvata muistisairaan ihmisen etuja.

Perheessä syntyviä omaisuusriitoja ja muita kiistoja voidaan välttää käyttämällä ajoissa edellä mainittuja ennakoinnin keinoja. Joskus se ei kuitenkaan riitä. Tällöin muistisairas ihminen ja/tai hänen läheisensä saattavat tarvita oikeusaputoimiston oikeusapuohjausta tai juristin palveluja.

Muistiliitolla ei valitettavasti ole mahdollisuutta ratkaista kiistoja tai toimia sovittelijana riitatapauksissa. Kannustamme lämpimästi käyttämään edellä mainittuja keinoja sekä oikeusaputoimistojen palvelua silloin, kun ristiriidat perheen sisällä tai lähipiirissä eivät ratkea omin neuvoin. Jos tunnet itsesi neuvottomaksi, Muistineuvo ohjaa eteenpäin.

Lisätietoja:

Anna Tamminen
va. toiminnanjohtaja, järjestöjohtaja
puh. 09 6226 2011, 040 455 1330
anna.tamminen@muistiliitto.fi
Järjestö- ja aluetyön kehittäminen ja johtaminen, jäsenpalvelujen kehittäminen.