Edunvalvonta
Jos muistisairaan ihmisen taloudellisia asioita ei saada hoidettua, eikä hän ole tehnyt edunvalvontavaltuutusta, voidaan hänelle määrätä edunvalvoja.
Milloin edunvalvoja voidaan määrätä?
Edunvalvoja voidaan määrätä henkilöille silloin, jos hänen asioidensa hoitamista ei saada järjestettyä millään muulla, edunvalvontaa kevyemmillä vaihtoehdoilla. Niitä ovat esimerkiksi pankkitilin käyttöoikeudet, valtuutukset ja edunvalvontavaltuutus.
Edunvalvojan määrääminen on aina viimesijainen keino. Mikäli henkilön asiat saadaan hoidettua muilla järjestelyillä, edunvalvontaa ei määrätä.
Miten edunvalvontaa haetaan?
Digi ja väestötietovirastolle voi tehdä ilmoituksen henkilöstä, joka on mahdollisesti edunvalvonnan tarpeessa. Edellytyksenä on, ettei henkilö pysty itse huolehtimaan asioistaan sairauden, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn takia, eikä edunvalvontaa kevyempiä vaihtoehtoja ole käytettävissä. Digi- ja väestötietovirasto selvittää asian ja tekee tarvittaessa käräjäoikeudelle hakemuksen edunvalvojan määräämisestä.
Henkilö voi myös hakea itselleen edunvalvojaa edellä mainituilla edellytyksillä. Ensisijaisesti silloinkin suositellaan aina käytettäväksi edunvalvontaa kevyempiä keinoja.
Kuka voidaan määrätä edunvalvojaksi?
Edunvalvojana voi toimia omainen tai muu läheinen (yksityinen edunvalvoja) tai yleinen edunvalvoja, joka työskentelee valtion oikeusaputoimistossa. Yksityistä ja yleistä edunvalvojaa koskee sama lainsäädäntö ja samat velvollisuudet.
Mitä tehtäviä ja velvollisuuksia edunvalvojalla on?
Edunvalvojan tulee hoitaa päämiehen edunvalvontamääräyksessä mainittuja asioita ja omaisuutta huolellisesti ja päämiehen etua noudattaen. Tiettyihin oikeustoimiin, kuten asunto-osakkeen tai kiinteistön myymiseen, edunvalvoja tarvitsee Digi- ja väestötietoviraston luvan.
Päämiehen omaisuutta voi käyttää hänen henkilökohtaisiin tarpeisiinsa. Loput omaisuudesta tulee sijoittaa turvallisesti ja tuottavasti. Edunvalvoja ei voi lahjoittaa päämiehen omaisuutta. Edunvalvojan tulee pitää kirjanpitoa päämiehensä taloudellisista asioista. Hän on vahingonkorvausvelvollinen, jos aiheuttaa tahallisesti tai huolimattomuuttaan vahinkoa päämiehelleen. Digi ja väestötietovirasto valvoo edunvalvojan toimintaa.
Edunvalvojan tulee lisäksi huolehtia siitä, että päämiehelle järjestetään hänen tarpeitaan vastaava hoito, huolenpito ja kuntoutus. Tässä tarkoituksessa edunvalvojalla on velvollisuus olla yhteydessä sosiaali- ja terveysviranomaisiin.
Mitä eroa on edunvalvontavaltuutuksella ja edunvalvonnalla?
Edunvalvontavaltuutus ja edunvalvonta ovat kaksi eri tapaa järjestää henkilön asioiden hoitaminen silloin, kun hän ei itse siihen enää kykene.
Edunvalvontavaltuutus on ennakoiva, henkilön itsensä tekemä valtuutus. Siinä nimetään etukäteen tietty nimetty yksityishenkilö hoitamaan valtuuttajan määrittelemiä asioita (yleensä taloudellisia tai henkilöön liittyviä) siltä varalta, jos hänen toimintakykynsä myöhemmin heikkenee. Valtuutus tulee voimaan vasta mahdollisen toimintakyvyttömyyden tapahduttua ja Digi- ja väestötietoviraston vahvistettua sen. Edunvalvontavaltuutus on yksi oikeudellisen ennakoinnin keinoista, joita suositellaan erityisesti muistisairauteen sairastuneille. Valtuutuksen tekeminen edellyttää, että tekijä ymmärtää valtuutuksen merkityksen.
Lisätietoa
Suomi.fi-verkkopalvelun opas edunvalvonta ja edunvalvontavaltuutus
