Edunvalvonta

Jos muistisairaan ihmisen etuja ei saada turvattua esimerkiksi yhteisin pankkitilein, valtakirjalla tai edunvalvontavaltuutuksella, voidaan hänelle määrätä edunvalvoja. Edunvalvojan määrääminen on kuitenkin viimesijaisin keino muistisairaan etujen turvaamisessa. Jos muistisairaan asiat tulevat hoidetuksi muilla tavoin, ei edunvalvontaa tarvita. 

Edunvalvoja huolehtii päämiehensä asioista toimivaltansa rajoissa. Kun muistisairaalle ihmiselle määrätään edunvalvoja, tämä yleensä määrätään huolehtimaan sairastuneen eli päämiehensä taloudellisista asioista. Edunvalvojan tulee huolehtia myös siitä, että hänen päämiehelleen järjestetään asianmukainen hoito, huolenpito ja kuntoutus.

Maistraatti valvoo edunvalvojan toimintaa. Edunvalvojaksi usein nimetään sairastuneen läheinen tai ns. yleinen edunvalvoja, joka työskentelee oikeusaputoimistossa. Joskus pelkkä edunvalvontamääräys ei riitä turvaamaan sairastuneen etuja vaan tuomioistuin rajoittaa sairastuneen toimintakelpoisuutta tehdä päätöksiä. Äärimmäisissä tapauksissa käräjäoikeus voi julistaa henkilön vajaavaltaiseksi.

Vajaavaltaiseksi julistettu muistisairas ihminen ei ole kelpoinen tekemään päteviä oikeustoimia. Vajaavaltaiseksi julistamisen edellytyksenä on kuitenkin aina se, että toimintakelpoisuuden rajoittamisella ja edunvalvojan määräämisellä ei voida riittävästi suojata muistisairaan ihmisen etuja. Aina tulee käyttää lievintä mahdollista riittävää keinoa.

Edunvalvontaa haetaan ilmoituksella tai hakemuksella kotikunnan maistraatista. Mikäli kaipaat lisätietoja tai edunvalvonnallista apua, otathan yhteyttä paikalliseen maistraattiin tai oikeusaputoimistoon.