Edunvalvontavaltuutus

Mikä on edunvalvontavaltuutus?

Edunvalvontavaltuutus on valtakirja, jolla voit etukäteen valtuuttaa itse valitsemasi luotettavan henkilön hoitamaan asioitasi sen tilanteen varalta, että et myöhemmin itse kykene siihen. Tällainen tilanne voi tulla eteen esimerkiksi muistisairauden edetessä.

Edunvalvontavaltuutus tehdään laatimalla ja allekirjoittamalla valtakirja. Siinä määritellään , mitä asioita valtuutus koskee.

Edunvalvontavaltuutus tulee voimaan usein vasta monen vuoden kuluttua sen allekirjoittamisesta ja vain silloin, jos sen tekijä on tullut kyvyttömäksi hoitamaan itse asioitaan ja Digi- ja väestötietovirasto on erillisellä päätöksellä vahvistanut valtuutuksen.

Kuka voi tehdä edunvalvontavaltuutuksen?

Edunvalvontavaltuutuksen tekeminen edellyttää, että tekijä ymmärtää valtakirjan merkityksen ja sisällön. Tämä voi olla mahdollista vielä muistisairauden varhaisessa vaiheessa. Toisinaan voi olla hyödyllistä pyytää valtuutuksen liitteeksi lääkärinlausunto. Lausunnolla voidaan osoittaa tarvittaessa jälkikäteen, että valtuuttajalla on valtakirjaa laadittaessa ollut riittävä ymmärrys  edunvalvontavaltuutuksen tekemisen merkityksestä.

Mitä asioita valtuutus voi koskea?

Yleensä valtuutus koskee  taloudellisia asioita, kuten laskujen maksamisesta ja omaisuuden hoitamista.

Valtuutus voi kuitenkin koskea myös vain tiettyä asiaa tai henkilöä koskevia asioita. Niitä on esimerkiksi terveydenhoitoa tai asumista koskevat asiat. Valtuutettu saa tehdä päätöksiä henkilökohtaisissa asioissa vain silloin, kun valtuuttaja ei kykene itse ymmärtämään asiaa sen ollessa ajankohtainen.

Valtakirjaan voi sisällyttää lisäksi yksilöityjä määräyksiä esimerkiksi lahjoitusten tekemisestä, valtuutetun toiminnan valvomisesta tai muutoin salassa pidettävien tietojen luovuttamisesta esimerkiksi muille nimetyille läheisille.

Missä edunvalvontavaltakirjaa säilytetään ja miten se tulee voimaan?

Edunvalvontavaltakirjaa säilytetään siihen asti, kunnes sen vahvistaminen tulee ajankohtaiseksi. Yleensä valtakirja on suositeltavaa antaa säilytettäväksi siinä nimetylle valtuutetulle.

Kun valtuuttaja ei enää kykene hoitamaan valtakirjassa tarkoitettuja asioita, valtuutettu hakee Digi- ja väestötietovirastolta edunvalvontavaltuutuksen vahvistamista. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan lääkärinlausunto valtuuttajan kyvyttömyydestä huolehtia asioistaan.

Valtuutus tulee voimaan, kun Digi- ja väestötietovirasto on vahvistanut sen.

Toisinaan valtuutusta ei ole tarpeen ottaa käyttöön ollenkaan, jos asiat tulevat hoidettua muulla tavoin.

Edunvalvontavaltakirjan laatiminen 

Yhtä kaikille sopivaa mallia edunvalvontavaltakirjaan ei ole. Jokaisen tilanne on erilainen ja edunvalvontavaltakirjan sisältö on suositeltavaa harkita yksilöllisesti, omasta tilanteesta lähtien. Edunvalvontavaltuutuksen laatimisessa suositellaan oikeudellisen asiantuntijan apua. Edunvalvontavaltakirjoja laaditaan esimerkiksi asianajo- tai lakitoimistoissa, pankkien lakipalveluissa tai oikeusaputoimistoissa (oikeusaputoimistojen yhteystiedot).

Ennen edunvalvontavaltuutuksen tekemistä on hyvä perehtyä aiheeseen rauhassa ja pohtia omia toiveitaan huolellisesti.

Löydät linkit viranomaisten sivuille tekstin alta.  Suomi.fi-verkkopalvelussa julkaistu opas Edunvalvonta ja edunvalvontavaltuutus, tarjoaa kattavaa tietoa aiheesta ja esimerkkilauseita valtuutuksen eri sisällöiksi.