Pieksämäen Muistiyhdistys ry
MILLOIN HUOLESTUA MUISTISTA?
Muistihäiriö on varsin yleinen oire. Kaikki ihmiset unohtelevat joskus asioita. Kannattaa kuitenkin muistaa, ettei muistihäiriöiden syynä aina ole dementoiva sairaus. Ikääntymisen myötä ihmiset kiinnittävät ehkä enemmän huomiota muistiinsa; varsinkin nimimuistin heikentyminen tuntuu olevan useimpien huolen kohteena. Myös opittujen tietojen mieleen palauttaminen saattaa vaikeutua. Uusien asioiden opetteluun tarvitaan enemmän aikaa kuin nuorempana. Monet erilaiset tekijät vaikuttavat muistiin ja kykyyn oppia uutta. Esimerkiksi stressi, uupumus, masennus, tietyt sairaudet tai runsas alkoholin käyttö voivat vaikuttaa muistin toimintaan. Normaaliin ikääntymiseen ei kuitenkaan liity sen tasoista muistin heikkenemistä, mikä vaikeuttaa merkittävästi selviytymistä päivittäisissä toimissa. Ikääntymisen myötä voi esiintyä niin kutsuttua hyvälaatuista unohtelua, jossa asiat hetkeksi unohtuvat, mutta palautuvat mieleen jonkin ajan kuluttua.
Lievällä kognitiivisella heikentymisellä (MCI) tarkoitetaan tilannetta, jossa muistihäiriö tai jonkun muun henkisen suorituskyvyn osa-alueen heikentyminen on selvästi voimakkaampi kuin vastaavanikäisellä väestöllä yleensä. Oireisto on kuitenkin vielä sen verran lievä, että merkittäviä arkiselviytymisen vaikeuksia ei ole.
Muistioireiden ilmenemismuodot ovat aina yksilöllisiä.
Muistioire voi ilmetä esimerkiksi:
- Toistuvana asioiden unohteluna
- Itselle tärkeät esineet usein kadoksissa (esim. avaimet, lompakko)
- Sovittujen tapaamisten toistuvana unohtamisena
- Vaikeutena muistaa, ymmärtää tai löytää oikeita sanoja
- Toistuvina kysymyksinä samasta asiasta
- Kyvyttömyytenä tunnistaa aikaa tai paikkaa
- Vaikeutena selvitä arkipäivän toiminnoista
- Persoonallisuuden ja käyttäytymisen muutoksina
- Luopumisena harrastuksista, joista aiemmin pitänyt
- Opittujen taitojen ja asioiden unohtamisena
- Henkisen suorituskyvyn muutokset
- Autolla ajaessaan joutuu miettimään minne on menossa
- Ei muista, miten on tullut johonkin paikkaan
- Uusien asioiden opettelun (esimerkiksi hoito-ohjeiden seuranta) selkeänä vaikeutena
- Muistin ongelmien peittelynä tai vähättelynä
Kun oman tai läheisen muistin heikkeneminen huolestuttaa, kannattaa hakeutua tutkimuksiin ja muistihäiriön syy selvittää.
Pieksämäellä muistihäiriön syyn selvittely tapahtuu geriatrin ja muistihoitajan vastaanottojen kautta. Muistihäiriötä epäiltäessä voi ensimmäiseksi ottaa yhteyttä muistihoitajaan. Hän opastaa jatkoselvittelyissä ja tekee tarvittaessa muistitestejä. Muistihäiriöiden syiden selvittelyssä sekä henkilön itsensä että läheisten näkemyksellä on suuri merkitys. Siksi on tärkeää, että lääkärin ja hoitajan vastaanotolla on mukana läheinen ihminen, joka osaa kertoa arkielämän sujumisesta ja mahdollisista pulmakohdista.
Muistisairaudet
Kun päivittäisissä toimissa selviytymisessä tulee vaikeuksia tai tärkeät tapahtumat unohtuvat kysymyksessä saattaa olla jokin muistisairaus. Muistisairaudet voivat olla ohimeneviä, parannettavia, esimerkiksi sairauden tai vamman jälkeisiä pysyviä jälkitiloja tai siten ne voivat olla ns. eteneviä muistisairauksia. Tämän vuoksi tulisi selvittää mahdollisimman varhaisessa vaiheessa muistihäiriöiden syy. Mitä varhemmin muistia vaikeuttaviin syihin voidaan puuttua, sitä parempia ovat tulokset. Kaikkia muististaan huolestuneita voidaan hoitaa, vaikka kaikkia ei voidakaan parantaa. Varhainen puuttuminen oireisiin lisää loppuelämän hyviä päiviä. Yleisimmät dementiaoireita aiheuttavat etenevät muistisairaudet ovat Alzheimerin tauti (n. 60-70%), sydän- ja verisuoniperäinen aivoverenkierron häiriö ( n. 15-20%), Lewyn kappale –tauti ja otsalohkorappeumasta johtuva muistisairaus. Myös Parkinsonin tauti voidaan laskea eteneviin muistisairauksiin sen aiheuttamien tiedonkäsittelyvaikeuksien vuoksi. Iäkkäillä ihmisillä verenkiertohäiriöiden ja Alzheimerin taudin yhdistelmä on myös varsin yleinen dementiaoireiden aiheuttaja.
Dementia on oireyhtymä ja siihen liittyy laaja-alainen henkisten toimintojen heikkeneminen. Kyse ei siis ole ainoastaan muistin heikkenemisestä, vaan dementiaan liittyy lisäksi ainakin yksi seuraavia oireista:
- lähimuistin heikkeneminen eli vaikeus muistaa viime aikojen tapahtumia
- uusien asioiden oppimisen ja mieleen painamisen vaikeutuminen
- abstraktin ajattelun vaikeutuminen – vaikeus ymmärtää esimerkiksi vertauksia
- puheen tuottamisen ja ymmärtämisen vaikeus – vaikeus löytää sanoja tai ymmärtää sanallisia ohjeita
- tunnistamisen vaikeudet (esimerkiksi vaikeus tunnistaa esineitä, käytetään vääriä esineitä väärissä yhteyksissä)
- esineiden ja asioiden nimeämisen vaikeudet (käytetään kiertoilmauksia ja lähellä oikeaa sanaa olevia sanoja)
- kätevyyden häiriöt (vaikeuksia pukeutumisessa tai esineiden käytössä)
- ajan ja paikan tunnistamisen vaikeudet (eksyminen)
- mielialan lasku, ahdistuneisuus, joskus käytösoireet (levottomuus, aggressiivisuus, vaeltelu)
Lue lisää muistista, muistisairauksista, hoidosta ja kuntoutuksesta www.muistiliitto.fi ja http://www.muistiasiantuntijat.fi.
