Julkaistu 13.1.2014

Repeat-seurantatutkimus on julkaistu

Muistiliitto toteutti vuosina 2010–2012 laajan REPEAT-seurantatutkimuksen, jossa kartoitettiin muistisairaiden ja heidän läheistensä kokemuksia diagnoosin saamisesta, tuen ja kuntoutuksen tarpeesta sekä muistisairauden vaikutuksesta arkeen, voimavaroihin ja mielialaan diagnoosin jälkeisenä vuotena. Tutkimukseen osallistui yhteensä 580 ihmistä ympäri Suomen.

Tutkimus osoittaa, että muistisairaus ei vie onnellisuutta eikä tulevaisuusodotuksia. Muistisairas ihminen ja hänen läheisensä toivovat, että elämä voisi jatkua mahdollisimman entisen kaltaisena.  Silloinkin kun avun ja tuen määrä huomattavasti kasvaa on arjen oltava hänen näköistään.

Tutkimuksen mukaan muistisairaiden kuntoutus ei toteudu. Sairastuneista 89 % raportoi kuukausi diagnoosin jälkeen ja läheisistä 81 % vielä vuosi diagnoosin jälkeenkin, ettei kuntoutussuunnitelmaa oltu tehty. Noin puolet sekä muistisairaista että heidän läheisistään koki, etteivät he ole saaneet edes tietoa kuntoutuksesta. Puolen vuoden kuluttua diagnoosista vain alle 5 % muistisairaista ja heidän läheisistään oli osallistunut sopeutumisvalmennuskurssille tai varhais-kuntoutuskurssille.

Muistiliitto tulee nostamaan useita tutkimuksen esille tuomia epäkohtia esiin ja suuntaamaan toimintaansa niiden korjaamiseksi.

Heidi Härmä
viestintäkoordinaattori, Muisti-lehden toimitussihteeri
puh. 09 6226 2015, 044 727 8715
heidi.harma@muistiliitto.fi
Muistiliiton yleisviestintä, verkkoviestintä ja sosiaalinen media, järjestön sisäinen viestintä.