Julkaistu 10.3.2015

Neurologisesti vammaiset ja sairaat ilman palvelusuunnitelmaa

Neurologiset vammaisjärjestöt
Tiedote 11.3.2015

NV – Neurologisten vammaisjärjestöjen jäsenkysely osoittaa, ettei palvelusuunnitelmaa ole
asianmukaisesti tehty suurelle osalle sitä tarvitsevista. Kyselyn mukaan myös
kuntoutussuunnitelman toteutumisessa on vakavia puutteita. Järjestöt muistuttavat, että huolella tehty palvelusuunnitelma on monen neurologisesti vammaisen tai sairaan ihmisen hyvän arjen edellytys.

NV – Neurologiset vammaisjärjestöt teetti vuodenvaihteessa 2014–2015 kyselyn, jossa kartoitettiin vammaisten ja pitkäaikaissairaiden henkilöiden palvelusuunnitelmien ja kuntoutussuunnitelmien nykytilannetta. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 697 Neurologisten vammaisjärjestöjen jäsentä.

Kyselyyn vastanneista 72 prosenttia kertoi, ettei heille oltu tehty palvelusuunnitelmaa. Heistä 41 prosenttia arvioi, että palvelusuunnitelman teko olisi omalta kannalta tarpeellista. Noin joka viides vastaaja (18 %), jolle palvelusuunnitelma oli tehty, arvioi, etteivät suunnitelmassa mainitut palvelut ja tukitoimet ole heidän kohdallaan toteutuneet riittävän hyvin.

Vastaajat kertoivat pitävänsä palvelusuunnitelmaa epäselvänä tai vajavaisena, eikä heillä ole tarkkaa tietoa, mitä palveluja ylipäänsä on mahdollista saada. Vastaajat mainitsivat ongelmiksi myös tukitoimien, apuvälineiden ja avustajien vaikean saatavuuden sekä arjessa pärjäämisen vaikeuden, koska heidät on arvioitu terveemmiksi kuin mitä he itse kokevat olevansa. Tulokset vastaavat järjestöissä tehtyjä havaintoja, toteaa CP-liiton palvelupäällikkö Ilona Toljamo.

Kun palvelusuunnitelmaa varten ei tehdä riittävää palvelutarpeen kartoitusta, asiakkaan
elämäntilanne, tarpeet ja näkemykset jäävät kuulematta
, Toljamo sanoo.

Kyselyssä ei selvitetty vastaajien toimintakykyä. Yksittäisen sairauden tai vamman vaikutus toimintakykyyn voi olla hyvinkin laaja, eivätkä kaikki neurologisesti vammaiset tai sairaat ihmiset ole palvelusuunnitelman tarpeessa.

Sosiaalihuollon asiakaslain mukaan palvelusuunnitelma on kuitenkin aina laadittava sitä tarvitseville. Esimerkiksi vaikeasti vammaisille ihmisille palvelusuunnitelma on aina tehtävä, Toljamo muistuttaa.

Palvelusuunnitelma on lakisääteinen suunnitelma palveluista ja tukitoimista, joita vammainen tai pitkäaikaissairas ihminen tarvitsee selviytyäkseen arjesta. Suunnitelma on laadittava yhdessä asiakkaan ja tarpeen mukaan hänen lähipiirinsä kanssa. NV-järjestöjen kysely osoittaa, ettei palvelusuunnitelman laatiminen läheskään aina toteudu lain mukaan.

NV – Neurologiset vammaisjärjestöt muistuttaa, että kaikilla neurologisesti vammaisilla ja sairailla ihmisillä on yhdenvertainen oikeus saada tarvitsemansa palvelut.

NV - Neurologiset vammaisjärjestöjen kyselyn käytännön toteutuksesta vastasi Innolink Research Oy. Verkkokyselynä toteutetun tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa järjestöjen jäsenten palvelu- ja kuntoutussuunnitelmien nykytilannetta. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,7 prosenttiyksikköä.

Poimintoja kyselyn avovastauksista

Palvelusuunnitelmasta sanottua:

  • "Kukaan ei ohjaa, mistä ja mitä palveluita voi saada. Suunnitelmaan kirjattiin avustaja vain vapaa-ajalle, vaikka tarve on monenlaisiin selvityksiin ja avustajaan päiväsaikaan ja tarvittaessa yöksikin."
  • "Lääkitys tuntuu olevan tärkein terapia."
  • "Koko suunnitelman tekeminen jäi epäselväksi ja vajavaiseksi. Varsinaisesti suunnitelmia ei tehty eikä minulle annettu neuvoa jatkoa varten. Lääkäri ei ole ohjannut mihinkään vaan aika yksin saa pärjätä tietämättömänä kaikesta ja suhteellisen tuoreen diagnoosin kanssa."

Kuntoutussuunnitelmasta sanottua:

  • "Muutettuani omaan asuntoon Kela katsoi minun cp-vammani lieventyneen, jonka seurauksena menetin oikeuden päättää oman fysioterapiani tarjoajasta. Kelan myöntämää kuntoutusta olen kuitenkin saanut edelliset yli parikymmentä vuotta."
  • "Lääkäri vaihtuu koko ajan, joten perehtyminen on huonoa."
  • "Vapaa-ajan avustaja on, mutta hän ei käy säännöllisesti ja tarpeeksi usein. Vaihtuu taas vuoden alusta."
  • "Kuntoutussuunnitelmaa ei ole laadittu pitemmäksi aikaa, vain puolesta vuodesta vuoteen, ja suunnitelmasta on puuttunut tärkeitä asioita lääkärinlausunnon myötä. Kelan kieltäydyttyä maksamasta kuntoutusta joiltain osin kukaan muukaan ei ole vastannut kuntoutuksesta."

Lisätietoja:

  • Palvelupäällikkö Ilona Toljamo p. 040 757 8223 ja tiedottaja Saija Kivimäki p. 045 7732 4557
  • NV − Neurologiset vammaisjärjestöt on 14 valtakunnallisen järjestön (mm. Muistiliitto) verkosto, joka ylläpitää ja edistää jäsenjärjestöjensä yhteistyötä neurologisesti sairaiden ja vammaisten hyväksi. NV-yhteistyön tavoitteena on neurologisesti sairaiden ja vammaisten ihmisten tasa-arvoinen ja hyvä elämä. CP-liitto on Neurologisten vammaisjärjestöjen puheenjohtaja vuosina 2015–2016.
  • Tutkimustuloksia (NV)
  • Kuntoutussuunnitelmasta Muistiliiton verkkosivuilla

Heidi Härmä
viestintäkoordinaattori, Muisti-lehden toimitussihteeri
puh. 09 6226 2015, 044 727 8715
heidi.harma@muistiliitto.fi
Muistiliiton yleisviestintä, verkkoviestintä ja sosiaalinen media, järjestön sisäinen viestintä.