Julkaistu 21.9.2015

Muistiviikon tiedote

Oikeus hyvään elämään kotiympäristössä - myös muistisairailla

Maailman Alzheimer-päivänä 21.9.2015

Hyvä elämä, jokaisen oikeus

Laitoshoito ei ole ratkaisu muistisairaiden ihmisten hoidon järjestämiseen. Se on kallista ja usein epäinhimillistä – pahimmillaan vain sänky ja yöpöytä. Tarvitaan panostusta yksilöllisesti rakennettuun palvelukokonaisuuteen. Ei kotoa rytinällä laitokseen, vaan pienin, sopeutumista tukevin askelin yhteisökotiin.

Usein julkisessa keskustelussa puhutaan, että itsenäisen, omassa kodissa eletyn elämän jälkeen ainoa vaihtoehto on laitoshoito. Väliin kuitenkin mahtuu tukea, apuvälineitä ja palveluita, joiden avulla voi elää hyvää elämää kasvaneesta avuntarpeesta huolimatta. Nämä vaihtoehdot on aina harkittava ennen laitoshoitoa.

Muistisairaan ihmisen omannäköisen elämän turvaamiseksi on vielä paljon tehtävää. Tutkimustiedon mukaan kehitettävää on sekä palvelujen määrässä että laadussa.

Turvattomuuden ja yksinäisyyden tunteet, tuen, kuntoutuksen ja hoidon tarve, raha-asioiden hoitamisen vaikeus tai riski eksyä eivät ole syy siirtyä laitoshoitoon. Sen sijaan ne ovat ehdoton vaade herätä kasvaneeseen palveluntarpeeseen, johon yhteiskunnan on vastattava. Vastaus on kotiin vietävät, yksilöllisiin tarpeisiin vastaavat tuet ja palvelut.

Muistisairaan ihmisen koti voidaan rakentaa sairastuneen kanssa yhdessä myös yhteisökotiin, kuten palveluasuntoon tai ryhmäkotiin. Tärkeää on, että sairastunut on itse tekemässä oman elämänsä päätöksiä.

Muistisairaus ei vie oikeutta hyvään elämään. Sen sijaan hyvä elämä voi hukkua perusoikeuksia talloviin päätöksiin, jotka tehdään muistisairasta ihmistä kuulematta ja vain palvelujärjestelmän ehdoilla, ei sairastuneen tarpeista käsin.

Viikolla 39 vietetään Muistiviikkoa, tänä vuonna teemalla Oikeus hyvään elämään kotiympäristössä. Teema muistuttaa, ettei muistisairaus vie oikeutta omannäköiseen elämään.

Muistiliitto suosittelee, että jokainen muistisairas ihminen voi:

  • asua kotonaan niin pitkään kuin se on turvallista ja sairastuneen toiveen mukaista, sekä
  • tarvittaessa elää hänet yksilöllisesti tuntevassa yhteisökodissa, jossa elämä määrittyy asukkaiden, ei organisaatioiden tarpeista.

Lisätietoja:

Merja Mäkisalo-Ropponen
Muistiliiton puheenjohtaja, kansanedustaja
puh. 09 432 3124
merja.makisalo-ropponen@eduskunta.fi

Merja Mäkisalo-Ropponen
Muistiliiton puheenjohtaja, kansanedustaja
puh. 09 432 3124
merja.makisalo-ropponen@eduskunta.fi