Julkaistu 1.2.2019

Muistiliitto mukana ministeri Saarikon työkokouksessa

Ministeri Saarikko kutsui laajasti hoiva-alan toimijoita työkokoukseen keskustelemaan siitä, miten varmistamme laadukkaat vanhusten asumispalvelut. Muistiliitto osallistui tänään pidettyyn kokoukseen, jonka tavoite oli yhtenäinen vanhusten hyvä hoito.

Muistiliiton tehtävänä yhteiskunnassa on syventää muistiosaamista ja muistiasioiden ymmärrystä. Kaikki vanhukset eivät ole muistisairaita, eivätkä kaikki muistisairaat ole vanhuksia. Ympärivuorokautista hoivaa ja hoitoa tarvitsevista vanhuspalveluiden asiakkaista suurin osa sairastaa kuitenkin muistisairautta.

Muistiliitto on julkaissut Hyvän hoidon kriteeristö -työkirjan, joka on tarkoitettu työyhteisöille muistisairaiden ihmisten hyvän hoidon ja elämänlaadun kehittämiseen ja arviointiin. Kriteeristön avulla myös hoiva- ja hoitopaikkaa hakeva muistisairas omaisineen voi arvioida hoivapaikan laatua. Kriteeristön teossa ovat olleet mukana muistialan ammattilaiset, mutta sen erityisvahvuus on, että Muistiaktiivit (itse sairastavat läheisineen) ovat aktiivisesti ohjanneet ja kommentoineet kriteeristön sisältöä.  Tärkein lähtökohta on muistisairautta sairastavan ja hänen läheisensä äänen kuuleminen omannäköisen elämän ja hyvän hoidon järjestämiseksi.

Muistiliiton suosittelemat hoitomuodot perustuvat näyttöön, tästä esimerkkinä juuri yhteistyössä Hoitotyön tutkimussäätiön kanssa tehty katsaus lääkkeettömistä hoitomuodoista. Vahvaa näyttöä on esimerkiksi musiikin myönteisistä vaikutuksista muistisairaan ihmisen hoidossa.

Vuodesta 1996 lähtien Muistiliitto on tehnyt viiden vuoden välein Muistibarometrin. Viimeisin barometri julkaistiin vuonna 2015 yhteistyössä THL:n kanssa. Barometrissä selvitetään muistisairaiden ihmisten hoidon tilaa kunnissa, palveluiden saatavuutta ja laatua sekä kartoitetaan kuntien ja kolmannen sektorin välistä yhteistyötä. Barometri on työväline kansallisen muistiohjelman toimeenpanon seurannassa.

Muistiliitto painotti kokouksessa, että eduskunnan on kannettava vastuu siitä, että muistisairaiden hyvälle hoidolle varataan tarpeeksi resursseja, oli hoidon järjestämisen vastuu sitten kunnissa, kuntayhtymissä tai sote-alueilla. Panostamalla ennaltaehkäisyn keinoihin lisätään ihmisten terveyttä ja hyviä toimintakykyisiä vuosia. Jatkossa tarvitaan parempaa hoitoa elämän yhä vanhempaan ikään siirtyviin loppuvuosiin. Hoidon tarve tulee siis edelleen lisääntymään. Tähän varautuminen on iso yhteiskunnallinen kysymys – josta ikävä kyllä ei ole säästöjä odotettavissa.

Muistiystävällisessä Suomessa muistisairaat ihmiset saavat hoitoa ja tukea oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Muistisairailla ihmisillä on oikeus asua halutessaan kotona elämänsä loppuun saakka. Kotiin tuotaviin palveluihin pitää varata riittävästi rahaa ja tekijöitä. Erityistä huomiota tarvitsevat yksin kotonaan apua odottavat muistisairaat ihmiset. Hallituksen kärkihanke koti- ja omaishoidon kehittämiseksi on oikea teko tähän suuntaan, tehtävää tulee jatkaa.

Silloin kun oma koti ei ole oikea ja turvallinen paikka muistisairaalle, on yhteisöllisiä ja ympärivuorokautisia vaihtoehtoja oltava kaikille, jotka niitä tarvitsevat. Hyvät vanhuspalvelut ovat osa toimivaa yhteisöä, jossa vanhus voi halutessaan olla vaikuttava, osallistuva ja aktiivinen yhteisön jäsen.

Lisätietoja:

Anna Tamminen
va. toiminnanjohtaja, järjestöjohtaja
puh. 09 6226 2011, 040 455 1330
anna.tamminen@muistiliitto.fi
Järjestö- ja aluetyön kehittäminen ja johtaminen, jäsenpalvelujen kehittäminen.