Julkaistu 15.2.2016

Muistibarometri 2015: Työikäisen muistisairaan asema heikko

Muistibarometri 2015

Työikäisen muistisairaan asema heikko

Työikäisen muistisairaan ihmisen asema on Muistibarometrin 2015 mukaan heikko. Muistisairaiden ihmisten suuren kokonaismäärän vuoksi työikäisenä sairastuneet koetaan pieneksi erityisryhmäksi, jolle ei osata kohdentaa oikeanlaisia ja tarpeenmukaisia palveluja.

Suomessa on arviolta 7 000 – 10 000 alle 65-vuotiasta muistisairasta ihmistä. Määrä on merkittävä verrattuna muihin neurologisiin sairaus- ja vammaryhmiin: esimerkiksi MS-tautia kaiken kaikkiaan 7 000 suomalaista (lähde: Neuroliitto ry).

Erityisesti pienissä kunnissa työikäisten muistisairaiden määrän katsotaan olevan niin pieni, ettei erillisiä hoitopolkuja edes aiota suunnitella. Vastaus voi löytyä ympäristökunnista tai ostopalveluista, eli kuntien ei tarvitse tuottaa kaikkea itse. Myös sote-uudistus voi lisätä mahdollisuuksia vastata keskitetysti palvelutarpeisiin. Palveluja tulee kuitenkin olla saatavilla kaikille niitä tarvitseville.

"Sairastuneiden määrä ei käy syyksi olla järjestämättä tarpeenmukaisia palveluita – jo perustuslakikin kieltää asettamasta ihmisiä eri asemaan esimerkiksi iän tai terveydentilan perusteella. Mikään sairausryhmä ei ole niin pieni tai arvoton, että sille ei tarvitse järjestää tarpeenmukaisia palveluita. Perustuslain mukaan jokaiselle on turvattava riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut", muistuttaa Muistiliiton asiantuntija Virva Ryynänen.

Kuntoutusta tarvitaan, muttei saada

Jos yhtenäiset toimintatavat ja tarpeita vastaavat palvelut puuttuvat, on työikäisenä sairastuneilla riski jäädä palvelujärjestelmän ulkopuolelle.

"Muistisairaita ihmisiä ei nähdä vammaisina, kuten muita neurologisia sairauksia sairastavia, ja tämän vuoksi he eivät saa heille kuuluvaa tukea vammaispalvelujen kautta. Sosiaalihuoltolain palvelut on perinteisesti suunniteltu vanhusväestölle, joten niitä ei osata tarjota työikäiselle eikä niistä ole sellaisenaan tarjottuna välttämättä työikäisen elämäntilanteeseen apuakaan", kertoo Ryynänen.

Työikäisen muistisairaan kuntoutus ontuu monella saralla. Muun muassa kuljetuspalvelut antaisivat tukea omannäköisen elämän jatkamiseen, mutta toteutuvat usein heikosti. Vahvempi tuki omaishoitoon sekä ilta-, yö- ja viikonloppuhoidon saaminen kotiin voivat jatkaa kotona asumisen aikaa, mutta niitäkin on saatavilla liian vähän.

Työikäisenä sairastuneella on oikeus tarvitsemiinsa palveluihin, ja hänen erityistarpeisiinsa tulee kiinnittää erityistä huomiota jo palveluja suunniteltaessa.

"Muistisairauteen sairastuneita työikäisiä ja heidän tarpeitaan tulee kuulla, ja heille tulee järjestää juuri heidän elämäntilanteeseensa sopivia palveluja. Tämän tulee olla jokaisen palveluja tuottavan alueen itsestäänselvä velvollisuus", painottaa Ryynänen.

Muistibarometri

Muistibarometri on Muistiliiton joka viides vuosi toteuttama tiedonkeruu. Vuonna 2015 se toteutettiin yhteistyössä THL:n kanssa.

Muistibarometrin tarkoituksena on kuvata muistisairaiden hoitoa muuttuvassa palvelujärjestelmässä. Nyt kehitystä tarkasteltiin ensimmäistä kertaa kymmenen vuoden ajalta vertaamalla tuloksia kahden edellisen barometrin tuloksiin. Muistibarometriin vastasi touko-kesäkuussa 136 kuntaa.

Lisätietoja:

• Muistibarometri 2015, koko julkaisu (.pdf, julk. 11.1.2016)
• Muistibarometri 2015 - Muistisairaalla on riski jäädä tyhjän päälle

Muita uutisia